Eurokriisi on asettanut kruunujen aseman turvavaluuttana koetukselle, kirjoittaa Financial Times.
Skandinaavivaluutat ovat yrittäneet vakuuttaa markkinoita ja sijoittajia siitä, että ne ovat hyviä turvavaluuttoja eurokriisissä - etenkin sen jälkeen, kun Sveitsi syyskuussa asetti katon franginsa arvolle.
Frangihan lähti kipuamaan euroon nähden jo yli kaksi vuotta sitten, kun luottamus euron kestävyyteen alkoi rapautua. Syyskuun jälkeen virta Norjaan ja Ruotsiin vahvistui kun sijoittajat laskivat, että sellaisilla mailla, joiden talouksien perustat ovat kunnossa, on myös vahva valuutta.
Teoria on viime tapahtumissa osoittautunut kuitenkin osin epäilyttäväksi. Kun euro kääntyi laskuun Saksan epäonnistuttua velkapapereidensa myynnissä viime perjantaina, Ruotsin kruunu laski alimpaan arvoonsa liki vuoteen suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Ja lisäksi sekä Ruotsin että Norjan kruunu ovat laskeneet marraskuussa suhteessa euroon samaan aikaan kun dollari on vahvistunut.
Syynä on se, että kumpikin kruunu on kovin vähän likvidi maailman valuuttamarkkinoilla. Norjan kruunulla on vain 1,3 prosentin osuus ja Ruotsin kruunulla 2,2 prosentin osuus maailman kaikesta valuuttojen kierrosta. Japanin jenin osuus oli puolestaan 19 ja Sveitsin franginkin vielä 6,4 prosenttia ennen kuin maiden hallitukset asettivat ylärajat.
Norjan kruunulla vahva perusta
Kansainväliset asiakkaat kysyvät analyytikoilta usein Ruotsin ja Norjan valuuttojen turvaominaisuuksista, mutta tosiasiassa ne käyttäytyvät enemmänkin riskivaluuttojen lailla - liikkuen ylöspäin vain silloin kun markkinatunnelma on hyvä ja dollari laskussa. Lisäksi ne eivät ole eristyksissä koko maailmankaupasta, jos taantuma oikein iskee.
Norjaa pidetään vahvana raaka-ainevaluuttana öljy- ja kaasukaupan vuoksi, mutta Ruotsi on taloutensa avoimuuden takia haavoittuvampi. Kumpienkin kruunuja on ostettu markkinoiden heiketessä ja myyty niiden vahvistuessa.
Nyt tilanne on toinen ja edellisen kaltaisia kauppoja ei näytetä tehtävän. HSBC-pankin David Bloom sanoo, että pelon ajamilla markkinoilla Norjan ja Ruotsin talouksien terveys unohtuu eikä valuutta liiku. Lisäksi maiden ostovoimaindeksit ovat eurokriisin myötä odotuksia pienemmät.