Keskustelu turkistarhauksesta on käynyt kesäkuukausina kuumana, kun lukuisilta tarhoilta on löydetty lintuinflunessatapauksia.
Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan olisi tärkeää lisätä systemaattista testaamista tarhoilla, jotta saataisiin tietoa influenssan leviämisen estämiseen tähtäävien toimien tehokkuudesta.
Kaikkiaan lintuinfluenssaa on todettu tänä vuonna yhteensä 24 turkistarhalla. Kokonaisuudessaan lintuinfluenssatapauksia on havaittu Suomessa 26, selviää Ruokaviraston sivuilta.
Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Aivelo sanoo, että käynnissä oleva keskustelu osoittaa sen, että turkistarhaukseen liittyy riskejä, joita on aiemmin saatettu aliarvioida.
– Koronaviruksen suhteen oli ongelma, että ihmisiltä tarttui erityisesti minkeille koronaviruksia. Suomessa näitä ei ollut, mutta muualla maailmassa tästä syystä on lopetettu turkistarhaus. Nyt nähdään, että luonnonvaraisilta linnuilta voi tarttua viruksia turkistarhoille ja pelätään, että virukset sopeutuvat siellä niin hyvin, että ne voisivat tarttua sieltä ihmiselle.
Yle: Ruokavirasto aikoo tarkistaa kaikki turkistarhat lintuinfluenssan vuoksi
Evoluutiobiologi peräänkuuluttaa systemaattisemman testaamisen puolesta, jotta nähtäisiin miten hyvin ja minkälaisilla toimilla turkistarhoilla kyetään estämään virusten leviäminen.
– Esimerkiksi niillä tarhoilla, joilla on ollut jo tartuntoja, niin sitä ei välttämättä seurata kovin hyvin jälkikäteen, Aivelo arvioi.
– Tässä olisi skarppaamisen paikka, että tietäisimme saammeko sairauden leviämisen estettyä vai emme.
Aivelon mukaan lintuinfluenssan täytyy muuntua, jotta se tarttuisi linnuista suoraan ihmiseen.
– Tai sitten jos samaan yksilöön tulee sekä lintuinfluenssa, että esimerkiksi ihmisen influenssa ja nämä vaihtavat geneettistä materiaalia keskenään.
– Se, että se pääsee leviämään nisäkkäissä, niin on erityinen riski sopeutumisen kannalta molemmissa tapauksissa.
"Turkistarhaajat suurimmassa riskissä"
Suuren luokan katastrofin mahdollisuus riippu Aivelon mukaan siitä, kuinka hyvin ensimmäiset tartuntatapaukset havaitaan tarhoilla ja kuinka hyvin testaaminen turkistarhaajien keskuudessa tehdään.
– Hehän ovat tavallaan suurimmassa [tartunta]riskissä, he ja eläimiä lopettavat.
Nykytilanne on asiantuntijan mukaan ainutlaatuinen siistä syystä, että aiemmin lintuinfluenssa ei ole päässyt leviämään näin laajassa mittakaavassa luonnonvaraisissa linnuissa.
Myös nisäkkäillä todettuja tartuntoja on todettu aiempaa enemmän.
– Esimerkiksi Puolassa ja Etelä-Koreassa on havaittu kissoilla tartuntoja. Chilessä arvioilta 16 000 merileijonaa on kuollut lintuinfluenssaan. Tällaisia nisäkkäiden joukkokuolemia ei ole aiemmin ollut.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, miten evoluutiobiologi vertaa lintuinfluenssaa ja koronapandemiaa keskenään.