Saksassa vaalikampanja-aika näyttää huipentuvan kolmen kansleriehdokkaan keskinäiseen uhkakuvien maalailuun. Viikoittain julkistettavat kannatuskyselyt puhuvat silti karua kieltään, sillä viimeisen kolmen viikon aikana ennuste ei ole juuri muuttunut, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.
Saksan hallituksen kakkospuolue sosialidemokraatit on kaatamassa kuusitoista vuotta hallitusvastuussa ja johtavana hallituspuolueena toimineen kristillisdemokraattien CDU:n ja Baijerin kristillisen liiton, CSU:n muodostaman unionin. Kansleri Angela Merkelin kansalaissuosio on selvästi henkilökohtaista ja hänen varovainen tukensa puolueensa ehdokkaalle, Nordrhein-Westfalenin pääministerille Armin Laschetille ei ole lisännyt CDU:n kannatusta.
Kaikki kolme kansleriehdokasta ovat korostaneet Angela Merkelin hyviä kompromissiominaisuuksia poliittisena johtajana ja upeaa uraa, jopa niin, että ovat omaksuneet Merkelin harkittua puhetyyliä ja joitakin hänen tavaramerkkejään, kuten sormien asettaminen yhteen vinoneliöksi.
Lue myös: Merkelin kausi Saksan johdossa päättymässä: Samaan aikaan ehdokkaiden puheet kovenevat
Kyselyjen perusteella sosialidemokraattien Olaf Scholz on ehdottomasti suosituin kansleriehdokas kansalaisten mielestä.
Hänen suosionsa ei ole notkahtanut tv-tenteissä, ja hän saa parhaimmat arviot tv-tenttien asiaosaamisessa – vihreiden Annalena Baerbock taas sympaattisuudessa. Kristillisdemokraattien keskuudessa kritiikki kasvaa, yhä useamman mielestä unioni olisi menestynyt vaalitaistelussa paremmin Baijerin määrätietoisen ja hyökkäävän pääministeri Markus Söderin avulla. Armin Laschetin reininmaalainen lupsakkuus ei tunnu vetoavan äänestäjiin Merkelin seuraajaa etsittäessä.
Vaalitaistelussa korostuu silmin nähden Saksan sisäpolitiikka, vaikka Saksa on Euroopan johdossa merkittävin toimija ja koko unioni odottaa jännityksellä Saksan vaalien lopputulosta. Saksan eurooppapolitiikan linja tuskin muuttuu, astuu kanslerin virkaan sitten Scholz tai Laschet. Molemmat ovat kokeneita EU-yhteistyön kannattajia.
Merkittävin kysymys Euroopan kannalta lienee Saksan suhtautuminen unionin tulevaan talouspolitiikkaan. Monet odottavat Saksan palaavan tiukan talouskurin linjoille, mutta Saksa saattaa myös jatkaa useiden ekonomistien suosittelemaa velkavetoista Euroopan talouden elvyttämistä, mikä olisi Ranskan ja useimpien Etelä-Euroopan maiden mieleen. EU:n tulevasta talouspolitikasta halutaan suuntaviivat mahdollisimman nopeasti, jo ensi vuoden aikana. Suomi on seisonut tiukkaa talouskuria vaativien maiden joukossa.
Taipuisiko CDU sosialidemokraattien johtamaan hallitukseen?
Vaalituloksesta riippuen Saksassa on tarjolla kuusi, jopa seitsemän erilaista hallitusvaihtoehtoa, mutta nykyistä kahden puolueen enemmistöhallitusta ei nykyisillä kannatusluvuilla synny. Taipuisiko nykyinen hallituksen pääpuolue CDU sosialidemokraattien johtamaan hallitukseen? Tämä kysymys askarruttaa nyt unionin keskeisiä poliitikoita. Vaalitappion jälkeen puolue joutuisi todennäköisesti vaihtamaan ainakin puheenjohtajansa.
Sinällään CDU:n ja SPD:n hallitusyhteistyö on sujunut kovista korona-, talous- ja tulvahaasteista huolimatta melko tuloksekkaasti ja ongelmitta. Hallitusneuvottelut saattavat kestää tälläkin kertaa kuukausia.