Valtion perustanut Atatürk halusi pitää islamin erossa politiikasta.
Tänään tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun moderni Turkin tasavalta perustettiin. Tasavallan synty on yksi Turkin historian tärkeimmistä tapahtumista, ja merkkipäivää juhlitaan 85 miljoonan asukkaan maassa näyttävin menoin.
Mustafa Kemal Atatürk julisti Turkin tasavallan perustetuksi 29. lokakuuta 1923. Tasavalta rakennettiin 600-vuotiaan Osmanien valtakunnan raunioille.
Turkkilaisten valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453 valtakunta oli alueellinen suurvalta satojen vuosien ajan. Suurimmillaan Osmanien valtakunta oli 1600-luvulla, jolloin se hallitsi Anatolian lisäksi laajoja alueita Lähi-idässä, Kaakkois-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.
1900-luvulle tultaessa valtakunta oli jo jäänyt pahasti jälkeen muista Euroopan suurvalloista, ja sitä kutsuttiinkin yleisesti "Euroopan sairaaksi mieheksi."
Ensimmäinen maailmansota koitui kohtaloksi Osmanien valtakunnalle, sillä turkkilaiset taistelivat sodassa hävinneiden keskusvaltojen puolella ja sodan jälkeen voittajavallat jakoivat imperiumin omiin lohkoihinsa. Turkki menetti tuolloin alueensa Lähi-idässä, joista muodostettiin monet nykyisistä arabivaltioista.
Maailmansodassa kunnostautunut Mustafa Kemal johti kuitenkin turkkilaisia vuosien 1919–1923 itsenäisyyssodassa, jonka seurauksena miehitysjoukot ajettiin Anatoliasta. Sulttaanikunta lakkautettiin ja viimeinen sulttaani Mehmed VI poistui Turkista marraskuussa 1922.
Modernisaatioaalto
Mustafa Kemal – jolle Turkin parlamentti myöhemmin myönsi nimen , "turkkilaisten isä" – lähti rakentamaan uutta tasavaltaa aivan eri periaatteille kuin millä vanha imperiumi oli toiminut.