Eduskunnan täysistunnossa väännettiin EU:n elvytysvälineestä ja etenkin sen oikeusvaltiomekanismista. Myös perussuomalaisten ja keskustan nokittelu maaseutupolitiikasta jatkui.
Jättimäinen yhteisvastuullinen EU-elvytyspaketti kuohutti kansanedustajia eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Kesällä kasaan neuvoteltu 750 miljardin euron EU-elvytyspaketti on joutunut vaakalaudalle, kun Unkari ja Puola ovat uhanneet kaataa sen. Kumoon menisi myös seitsemälle tulevalle vuodelle laadittu 1 100 miljardin euron EU-budjetti.
Aiempaa tarkempia linjauksia siitä, mihin EU-elvytysrahoja tullaan käyttämään, ei vieläkään kuultu. Asiaa ihmetteli muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että paketilla yritetään "sosialisoida" Italian ja Kreikan krooniset talousongelmat koko Euroopan yhteisiksi.
Halla-aho syytti koronaviruksen olevan itse asiassa vain veruke paketin toteuttamiselle.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmetteli tämän jälkeen puheenvuorossaan, "missä rinnakkaistodellisuudessa edustaja Halla-aho elää".
Oppositiopuolueista myös kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ryhmäpuheenvuorot olivat penseitä EU-elvytyspakettia kohtaan.
Halla-ahon mielestä kyse on politiikasta
EU:n rahoituskokonaisuuteen on kirjattu oikeusvaltiomekanismi, jonka perusteella EU-rahoituksen voisi jäädyttää mailta, jotka rikkovat EU:n perusperiaatteita tai käyttävät rahoitusta väärin.