EU:n miljardipaketit kuohuttavat – Petteri Orpo perussuomalaisille: "Annoitte tukenne heille – minusta se on uskomatonta"

7:44
Unkari ja Puola sekä muu EU kiistelevät oikeusvaltiomekanismista – mistä on kysymys? Katso video Uutisaamusta 18.11.

Eduskunnan täysistunnossa väännettiin EU:n elvytysvälineestä ja etenkin sen oikeusvaltiomekanismista. Myös perussuomalaisten ja keskustan nokittelu maaseutupolitiikasta jatkui.

Jättimäinen yhteisvastuullinen EU-elvytyspaketti kuohutti kansanedustajia eduskunnan täysistunnossa tiistaina.

Kesällä kasaan neuvoteltu 750 miljardin euron EU-elvytyspaketti on joutunut vaakalaudalle, kun Unkari ja Puola ovat uhanneet kaataa sen. Kumoon menisi myös seitsemälle tulevalle vuodelle laadittu 1 100 miljardin euron EU-budjetti.

Aiempaa tarkempia linjauksia siitä, mihin EU-elvytysrahoja tullaan käyttämään, ei vieläkään kuultu. Asiaa ihmetteli muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että paketilla yritetään "sosialisoida" Italian ja Kreikan krooniset talousongelmat koko Euroopan yhteisiksi.

Halla-aho syytti koronaviruksen olevan itse asiassa vain veruke paketin toteuttamiselle.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmetteli tämän jälkeen puheenvuorossaan, "missä rinnakkaistodellisuudessa edustaja Halla-aho elää".

Oppositiopuolueista myös kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ryhmäpuheenvuorot olivat penseitä EU-elvytyspakettia kohtaan.

Halla-ahon mielestä kyse on politiikasta

EU:n rahoituskokonaisuuteen on kirjattu oikeusvaltiomekanismi, jonka perusteella EU-rahoituksen voisi jäädyttää mailta, jotka rikkovat EU:n perusperiaatteita tai käyttävät rahoitusta väärin.

Unionissa on oltu huolissaan etenkin Unkarin ja Puolan demokratianvastaisesta kehityksestä, ja juuri nämä maat vastustavat mekanismia.

Perussuomalaiset on esittänyt eduskunnan suuressa valiokunnassa, ettei Suomen pitäisi tukea saavutettua neuvottelutulosta oikeusvaltiomekanismin osalta.

– Me emme vastusta oikeusvaltioperiaatetta, vaan periaatteen politisoimista, Halla-aho kommentoi.

– Halutaan rangaista jäsenmaita oikeusvaltio-sanaan vetoamalla, kun todellisuudessa kyse on siitä, että näiden maiden konservatiivinen politiikka ei satu miellyttämään, Halla-aho väitti.

Petteri Orpo: "Uskomatonta"

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo äimisteli perussuomalaisten kantoja.

– Annoitte tukenne heille. Minusta se on uskomatonta, Orpo sanoi.

– Eihän kyse ole heidän konservatiivisesta politiikastaan, vaan siitä, että näissä maissa rikotaan oikeusvaltioperiaatetta, rajoitetaan sananvapautta, puututaan tuomioistuimien toimintaan, keskeisiin demokratian elementteihin.

Orpo kysyi perussuomalaisilta, mitä jos jonakin päivänä joku Suomessa toimisi samoin.

Keskustelun aikana Orpo myös kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.), pystyykö tämä lupaamaan, ettei oikeusvaltiomekanismia vesitetä Unkarin ja Puolan vaatimuksista.

Marin sanoi oikeusvaltioperiaatteen olevan Suomelle "ehdoton edellytys" osana heinäkuussa saavutettua sopua. Hän ei voinut kuitenkaan sinällään antaa lopputuloksesta lupausta, sillä asia ratkaistaan EU:ssa määräenemmistöllä.

Keskustan ja perussuomalaisten nahistelu jatkui

EU-keskustelun lomassa puheenvuoroissa jatkui myös keskustan ja perussuomalaisten nokittelu maaseudun asian ajamisesta.

Keskustelu sai alkunsa viikonloppuna, kun Halla-aho sanoi MTV:n Uutisextrassa perussuomalaisten uskovan, "että maalla asuvilla ihmisillä on luja halu tulla toimeen omalla työllään, eikä kitkutella kepulaisella tukiaispolitiikalla".

Kommentti suututti monet keskustalaiset, ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti aihetta ponnekkaasti esille myös tänään.

Lisäksi Kurvista kiihdyttivät perussuomalaisten edustajien puheet EU-elvytyksestä "hankejargonina".

– Onko se hankejargoniaa, kun meillä on laitettu kuntoon satoja kylätaloja, satoja järviä? Meillä on investoitu lasi-igluja Saariselälle, missä aasialaiset turistit käyvät, Kurvinen luetteli.

Halla-aho vastasi sanomalla perussuomalaisten haluavan pitää koko Suomen elinkelpoisena. Lisäksi Halla-aho sanoi, ettei elinvoimainen maakunta tarvitse keskustaa tai Antti Kurvista.

Tähän Kurvinen vastasi sovittelevasti.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä suomalaiset äänestäjät ja maakunnat tarvitsevat sekä Halla-ahoa että Kurvista. Aika hyvin pärjäsimme molemmat viime vaaleissa, Kurvinen letkautti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja