Eduskunnan täysistunnossa väännettiin EU:n elvytysvälineestä ja etenkin sen oikeusvaltiomekanismista. Myös perussuomalaisten ja keskustan nokittelu maaseutupolitiikasta jatkui.
Jättimäinen yhteisvastuullinen EU-elvytyspaketti kuohutti kansanedustajia eduskunnan täysistunnossa tiistaina.
Kesällä kasaan neuvoteltu 750 miljardin euron EU-elvytyspaketti on joutunut vaakalaudalle, kun Unkari ja Puola ovat uhanneet kaataa sen. Kumoon menisi myös seitsemälle tulevalle vuodelle laadittu 1 100 miljardin euron EU-budjetti.
Aiempaa tarkempia linjauksia siitä, mihin EU-elvytysrahoja tullaan käyttämään, ei vieläkään kuultu. Asiaa ihmetteli muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että paketilla yritetään "sosialisoida" Italian ja Kreikan krooniset talousongelmat koko Euroopan yhteisiksi.
Halla-aho syytti koronaviruksen olevan itse asiassa vain veruke paketin toteuttamiselle.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmetteli tämän jälkeen puheenvuorossaan, "missä rinnakkaistodellisuudessa edustaja Halla-aho elää".
Oppositiopuolueista myös kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ryhmäpuheenvuorot olivat penseitä EU-elvytyspakettia kohtaan.
Halla-ahon mielestä kyse on politiikasta
EU:n rahoituskokonaisuuteen on kirjattu oikeusvaltiomekanismi, jonka perusteella EU-rahoituksen voisi jäädyttää mailta, jotka rikkovat EU:n perusperiaatteita tai käyttävät rahoitusta väärin.
Unionissa on oltu huolissaan etenkin Unkarin ja Puolan demokratianvastaisesta kehityksestä, ja juuri nämä maat vastustavat mekanismia.
Perussuomalaiset on esittänyt eduskunnan suuressa valiokunnassa, ettei Suomen pitäisi tukea saavutettua neuvottelutulosta oikeusvaltiomekanismin osalta.
– Me emme vastusta oikeusvaltioperiaatetta, vaan periaatteen politisoimista, Halla-aho kommentoi.