EU-komission puheenjohtaja jyrähti Venäjän toimista maailmalla – "Tämä kuvio ei ole muuttumassa, eikä mikään kaasuputki muuta sitä"

Koronaviruspandemia oli odotetusti kärkiaiheena, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti tärkeän Unionin tila -puheensa EU-parlamentille. Suurimmat suosionosoitukset hän kuitenkin sai linjatessaan EU:n paikkaa maailmassa.

Puheessaan Von der Leyen patisti EU-jäsenmaita siirtymään ulkosuhteissa määräenemmistöpäätöksiin yksimielisyyden sijaan ainakin silloin, kun kyseessä on ihmisoikeuksia tai pakotteita koskevat päätökset.

Hän kävi läpi polttavia ajankohtaisia kysymyksiä kansainvälisissä suhteissa, kun Valko-Venäjän ja Turkin tilanteita. Von der Leyenin mukaan Turkin ei tulisi uhkailla naapureitaan.

– Turkki on ja tulee aina olemaan tärkeä naapuri, mutta vaikka olemme maantieteellisesti lähellä, etäisyys välillämme vaikuttaa kasvavan, von der Leyen totesi.

Tunnelma itäisellä Välimerellä on viime aikoina kiristynyt muun muassa kiisteltyjen kaasuesiintymäetsintöjen vuoksi. Von der Leyenin mukaan Kreikka ja Kypros voivat kuitenkin aina luottaa muun EU:n tukeen.

Valko-Venäjän tilanteessa EU on von der Leyenin mukaan kansan puolella.

– Valko-Venäjän kansan on oltava vapaita päättämään omasta tulevaisuudestaan. He eivät ole nappuloita jonkun toisen shakkilaudalla.

Venäjän tapa toimia maailmalla ei ole muuttumassa

Hän myös nosti esiin venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin myrkytyksen ja korosti, että kyse ei ole yksittäistapauksesta.
Venäjän tapa toimia maailmassa ei von der Leyenin mukaan ole muuttunut: vakavia rikkomuksia on nähty esimerkiksi Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja tavassa, jolla Venäjä on puuttunut muiden maiden vaaleihin.

– Tämä kuvio ei ole muuttumassa, eikä mikään kaasuputki muuta sitä, von der Leyen sanoi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on aiemmin sanonut, että oppositiojohtaja Navalnyin myrkyttämisen vaikutusta "ei suljeta pois" arvioitaessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen jatkoa. Nord Stream 2 on rakenteilla oleva kaasuputki, joka kulkee Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan.

Varoitus Britannialle aikeista rikkoa erosopimusta

Von der Leyen kommentoi EU:n ja Britannian kangertelevasti eteneviä neuvotteluja uudesta suhteesta. Britannia erosi EU:sta tammikuussa.
Mahdollisuus uuden sopimuksen saavuttamiseen aikataulussa hiipuu päivä päivältä.

– Neuvottelut eivät ole edenneet toivotulla tavalla, mikä jättää meille hyvin vähän aikaa.

Uusin käänne brexit-vyyhdissä nähtiin viime viikolla, kun Britannian hallitus esitteli lakiehdotuksen, joka toteutuessaan rikkoisi jo allekirjoitettua EU-erosopimusta. EU on vaatinut

Britanniaa poistamaan syyskuun loppuun mennessä lakiesityksestä kohdat, jotka ovat ristiriidassa erosopimuksen kanssa.

Von der Leyen varoitti puheessaan Britanniaa pyrkimyksistä muuttaa jo sovittua erosopimusta ja siteerasi Britannian entistä pääministeriä Margaret Thatcheria, joka aikanaan painotti sitä, että Britannia ei riko sopimuksia.

Von der Leyen korosti uudistusten tarvetta suurissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:ssa ja Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

Ihmisoikeuskysymyksissä parannettavaa myös Euroopassa

Ihmisoikeuskysymyksissä von der Leyen käänsi katseen myös Eurooppaan ja ongelmiin EU-maissa. Hänen mukaansa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnälle ei ole EU:ssa sijaa.

Von der Leyen korosti, että jokaisella on oltava oikeus olla, kuka haluaa ja mahdollisuus rakastaa ketä haluaa ilman pelkoa. Hän myös vaati erilaisten perheiden tasapuolista tunnustamista.

– Jos on vanhempi yhdessä maassa, on tietenkin vanhempi kaikissa maissa, von der Leyen sanoi.

Von der Leyenin mukaan komissio pyrkii kitkemään rasismia Euroopasta ja aikoo esittää, että EU:ssa laajennettaisiin rikosten listaa kattamaan kaikenlaiset viharikokset vihapuhe mukaan lukien.

– Viha on vihaa, eikä kenenkään pitäisi sietää sitä.

Von der Leyen lupasi, että komissio esittelee ensi viikolla uuden paketin EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä julkistaa ennen kuun loppua arvion kunkin jäsenmaan oikeusvaltiotilanteesta.

Vahvistusta terveyteen ja kunnianhimoa ilmastotavoitteisiin

Koronaviruspandemiasta puhuessaan von der Leyen kertoi haluavansa vahvistaa EU:n terveysyhteistyötä merkittävästi. Hänen mukaansa EU:n toimivaltuuksista terveyskysymyksissä on keskusteltava.

Tällä hetkellä vastuu terveysasioissa on jäsenmailla ja EU voi lähinnä koordinoida ja tukea jäsenmaita.

Von der Leyen haluaa, että Euroopan lääkevirastoa sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskusta vahvistetaan. Lisäksi hän esitti, että Eurooppaan perustettaisiin uusi biolääketieteellisen tutkimuksen keskus.

Tärkeään osaan puheessa nousivat myös ilmastokysymykset. Von der Leyen esitti odotetusti EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Nykyinen tavoite on ollut 40 prosentin vähennys.

Von der Leyen totesi puheessaan, että 55 prosentin tavoite jakaa mielipiteitä.

– Ymmärrän, että tavoitteen nostaminen 40 (prosentista) 55:een on liian paljon joillekin ja liian vähän toisille, von der Leyen sanoi.
Hän kuitenkin uskoo, että EU:lla on mahdollisuus saavuttaa kireämpi tavoite.

Suomi on kannattanut EU:n ilmastotavoitteen kiristämistä.