Euroopan komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Unkaria ja Puolaa vastaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimisen vuoksi. Menettely voi johtaa aikanaan EU-tuomioistuimeen.
Unkarin osalta yhtenä perusteena on tuore laki, joka käytännössä kieltää esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kertomisen lapsille ja nuorille. Puolan osalta perusteena ovat puolalaiset alueet, jotka ovat nimenneet itsensä "hlbti-ideologian vastaisiksi vyöhykkeiksi".
Hlbti-lyheenteellä viitataan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Puolassa noin 100 paikkakuntaa on hyväksynyt hlbti-vastaisen päätöksen, jota osa kuvaa "perheiden oikeuksien peruskirjaksi".
Nämä alueet kattavat noin kolmanneksen Puolan pinta-alasta. Alueet sijaitsevan suurimmaksi osin maan itä- ja kaakkoisosissa.
Komission mukaan alueiden julistukset voivat rikkoa EU-oikeuteen kuuluvaa syrjimättömyyden vaatimusta.
EU:n perussopimuksissa unionin perustaksi luetaan ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.
Von der Leyen kutsui Unkarin lakia häpeälliseksi
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kutsunut Unkarin kiisteltyä lakia häpeälliseksi ja EU:n arvojen vastaiseksi.
– Eurooppa ei koskaan salli yhteiskuntamme osien stigmatisoimista: oli sitten kyse siitä, ketä rakastaa, kyse iästä, etnisyydestä, poliittisesta mielipiteestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta, von der Leyen sanoi viime viikolla Euroopan parlamentissa.
EU:n kritiikistä huolimatta Unkari saattoi kiistellyn lain voimaan viime viikolla.
EU:n rikkomusmenettely on monivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa komissio ilmoittaa menettelyn kohteena oleville jäsenmaille EU-lainsäädännön rikkomuksista ja jäsenmailla on kaksi kuukautta aikaa antaa vastaus.
Jos asia päätyy aikanaan EU-tuomioistuimeen asti, tuomioistuin voi muun muassa määrätä Puolan ja Unkarin maksamaan sakkoja, jos se toteaa niiden rikkoneen EU-oikeutta.