Komission laskelmien mukaan ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa kolmanneksi suurimmat kaikista EU-maista.
Suomen turvemaat voivat päätyä laajojen ennallistamistoimien kohteeksi, sillä Euroopan komissio esittää jäsenmaille sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi.
Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.
Ennallistamislain perusteena on luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on edennyt hälyttävää tahtia maailmanlaajuisesti.
Komission arvion mukaan 80 prosenttia EU:n elinpiireistä on luonnon monimuotoisuuden kannalta huonossa kunnossa.
Esityksen mukaan komissio antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää itse keinoista, miten ennallistamistavoitteet saavutettaisiin.
Komissio katsoo, että sitovia yhteisiä tavoitteita tarvitaan, koska tähän mennessä vapaaehtoiset tavoitteet eivät ole tuoneet riittäviä tuloksia monimuotoisuuden tukemiseksi.
