Etkö taaskaan jaksanut lähteä jumppaan? Se onkin täysin luonnollista: "Olemme syntyneet säästämään kaloreita"

Tilastojen valossa liikkuminen lisää vuosia elämään: jos harrastat liikkumista, se lisää todennäköisyyttäsi elää vanhaksi. Tavallaan voisi siis sanoa, että liikkumattomuudella saa itsensä hautaan nopeammin.

– Aivoterveyden näkökulmasta tiedämme, etteivät aivot ikäänny niin nopeasti, jos liikut. Se on tapa hidastaa ja jopa hieman perua aivojen ikääntymistä. Osat aivoista kutistuvat, kun ikäännymme. Kutistumista voi hidastaa, tai jopa peruuttaa, jos liikkuu säännöllisesti. Se on tapa pitää aivot nuorempina, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää.

”Tulos tarkoittaa, että fyysisesti aktiivisten ihmisten aivot työskentelevät tehokkaammin ja että ikääntymisen aiheuttamia prosesseja voidaan hidastaa ja ne saatetaan jopa kääntää päinvastaisiksi niin, että aivot nuorentuvat.

Mieti hetki sitä, minkä juuri luit. Lue se uudestaan. Jos tämä ei riitä motivaatioksi lähteä liikkeelle, en tiedä mikä riittäisi. ”

– Lainaus teoksesta Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla

Hansen kirjoitti Aivovoimaa-teoksen liikunnan vaikutuksesta aivoihin. Teoksessa kerrotaan esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa tutkijat magneettikuvasivat 120 ihmisen aivot ja mittasivat heidän hippokampuksensa koon. Hippokampus on aivojen muistikeskus.

Mittauksen jälkeen testihenkilöt pantiin vuodeksi liikkumaan: osa treenasi hikiliikuntaa ja toiset verkkaisemmin niin, ettei syke noussut.

Vuoden kuluttua kuntoliikuntaryhmän hippokampukset eivät olleet kutistuneet. Itse asiassa ne olivat kasvaneet suuremmiksi! Vuoden vanhenemisen sijasta aivot olivat siis ”nuorentuneet”. Ne olivat nyt kokonsa puolesta kaksi vuotta nuorempia.

– Otsalohkossa sijaitsee esimerkiksi kyky vastustaa impulsseja ja ajatella abstraktisti. Se osa aivoista kutistuu, kun ikäännymme, Hansen kuvaa.

Aivojen huoltamisessa tuntuu olevan tärkeää se, että pulssi nousee liikunnan aikana.

– Onko painonnostolla vaikutuksia? Kyllä, sillä on joitain vaikutuksia, mutta ei niin huomattavia kuin sydän- ja verisuonitreenillä, kuten juoksulla, hölkkäämisellä ja niin edelleen. Jos pidät painonnostosta, jatka sitä ihmeessä, mutta ainakin aivojen näkökulmasta voi olla hyvä idea käydä juoksemassa edes toisinaan, Hansen neuvoo.

Kymmeniä tuhansia naisia 20 vuotta seuranneessa tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän naiset liikkuivat, sitä parempi muisti heillä oli. Tuloksia sai vain 20 minuutin päivittäisellä kävelyllä. Hansen uskoo palkintoajattelun voimaan: on parempi mainostaa, millaisia etuja liikkumalla saa, kuin pelotella potentiaalisilla rangaistuksilla.

Miksi juokseminen ja hikijumppa eivät hyödyistä huolimatta huvita?

Sanotaan, ettet usko tästä kaikesta sanaakaan: liikunta tuntuu epämiellyttävältä, eikä oikeastaan tuota edes iloa. Mitä sellaista voisit kokeilla, mikä muuttaisi mielesi?

Se onkin Hansenin mukaan hyvä kysymys.

– Jos teet rivakan kävelyn, olet luovempi sen jälkeen, mutta vaikutusta on vaikea havaita. Miten tiedät sen? Pitäisi tehdä psykologinen testi, jolla tätä testataan. Moni kokee vaikutuksia itsekseen, kokee esimerkiksi keskittymiskykynsä paranevan, mutta parannuksen havaitseminen on vaikeaa. Eihän kukaan tee tällaisia testejä, Hansen sanoo.

Tehokkainta voisikin olla lukea ja opiskella tieteestä liikunnan takana. Liikunta

– Moni ihminen ei pidä liikkumisesta, ja se on luonnollista, koska olemme syntyneet säästämään kaloreita. Kehomme säästävät arvokkaita kaloreita, koska esi-isämme elivät maailmassa, jossa niitä oli vaikeaa löytää. Siksi meissä elää pyrkimys pysyä sohvalla, säästellä. Se on luontaista. Olemme laiskoja luonteeltamme. Sillä ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa, Hansen kuvaa.

Et siis olekaan laiska – olet juuri sellainen, kuin sinun kuuluukin olla. Yksin se, että tiedostaa luontaisen taipumuksensa pysyä sohvalla, vie askelen lähemmäs sitä, että valitseekin treenaamisen tv-ohjelman sijaan.

– Kun makaan sohvalla ja ajattelen "ei minua huvita treenata", tiedän, että aivoni tekevät sitä, mitä ne on ohjelmoitu tekemään miljoonien vuosien ajan: ne säästävät kallisarvoista energiaani. Tämä toimintatapa ei sovi maailmaan, jossa elämme, koska kaloreita on kaikkialla ja ne ovat halpoja. Silti meissä kaikissa piilee tämä pyrkimys, koska ihmiset eivät ole muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin.

Osittainen lähde: Anders Hansen: Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena)