Essayah: Uskontokammoisuus kasvaa Suomessa, esimerkkinä outo barokkikonserttikeskustelu: "Ei hyvänen aika"
Sari Essayah
Julkaistu 09.02.2025 09:30
MTV UUTISET – STT
Sari Essayah (kd.) pitää kuntaveron nostamista mahdollisena tarvittaessa. Hyvinvointialueilla hän puuttuisi tilojen liian koviin vuokriin.
Uskontokammoisuus on alkanut kasvaa Suomessa, sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Maa- ja metsätalousministeri Essayah johdattaa puoluettaan kohti huhtikuun alue- ja kuntavaaleja.
Kuntavaaliohjelmassaan puolue haluaa vaalia kouluissa ja päiväkodeissa kristillisiä perinteitä ja kulttuuria. Essayahin mielestä ne ovat uhattuina.
– Viime syksynä tämä barokkikonserttikeskustelu oli siitä absurdein osoitus. Ajattelin, että ei ole totta, että meillä Suomessa on uskontokammoisuus alkanut kasvaa yhteiskunnassa. Ollaan niin varovaisia ja niin ajatellaan negatiivisen uskonnonvapauden kautta, että ei hyvänen aika, Essayah sanoo.
Hän viittaa marraskuiseen tapaukseen, jossa kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin uskonnollisten viitteiden vuoksi. Ohjelmistoon olisi kuulunut Händelin Messias-oratorio, jonka laulujen tekstit olivat Raamatusta.
– Se osoitti, että todellakin meillä ollaan pahasti hakoteillä.
Mitä tulisi ilman laupiasta samarialaista?
Kristillisen perinteen vaalimisen voi ajatella kuuluvan esimerkiksi seurakunnille. Miksi sen pitää olla julkisella rahalla kaikille yhteisen koulun tehtävä?
Essayah toteaa, että kristilliset juhlat kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperinteeseen samalla tavalla kuin esimerkiksi Kalevala. Hän sanoo kristillisen kulttuurin opettavan sivistystä, arvokasvatusta ja erilaisuuden ymmärtämistä globaalissa maailmassa.
– Jos meillä kasvaa sukupolvia, jotka eivät saa koulussa kuulla vaikkapa kertomusta laupiaasta samarialaisesta, miten opit kunnioittamaan toisen ihmisen erilaisuutta?
Essayah toteaa, että Suomi ei ole ateistinen yhteiskunta, vaan maassa on uskonnonvapaus.
Kuntaveroa voidaan nostaa
Kuntavaaleissa kristillisdemokraatit ei sulje pois veronkorotuksia tarpeen vaatiessa. Essayah toteaa, että kunnilla on rajallinen määrä mahdollisuuksia kohentaa taloustilannettaan.
Puolue vastustaa tuottavan omaisuuden, kuten energiayhtiöiden, myymistä.
– Tietysti aina voidaan kuluja yrittää karsia, mutta veronkorotus voi olla jossakin vaiheessa se ainut mahdollisuus. En lähde sanomaan mitään ehdotonta eitä tai että se olisi jotenkin täysin poissuljettu, Essayah sanoo.
– Varmasti joillakin alueilla joudutaan kuntaveroakin korottamaan. Se on vain tosiasia.
Kristillisdemokraatit puolustaa pieniä lähikouluja, mutta haluaa ohjelmassaan kehittää myös kuntien keskusta-alueita. Kuntien arjessa näiden väliltä voi joutua valitsemaan.
Kumpaan kristillisdemokraattien valtuutettu panostaa tilanteen tullen, reuna-alueisiin vai keskustaan? Essayah kiertää kysymyksen.
– Se on ihan selvä, että ei niitä tarvitse asetella vastakkain.
Essayahin mukaan pienet kyläkoulut voivat olla vetovoimatekijä, joka pitää keskustaakin pystyssä. Puolue vahvistaisi pieniä kouluja kyläkoulutuella ja tuomalla niihin oppilaita yli kuntarajojen.
Eroon alueiden ylisuurista vuokrista
Hyvinvointialueilla pitäisi säästää seinistä, hallinnosta ja vuokratyöstä, Essayah linjaa. Perusterveydenhuollosta tai omaishoitajilta hän ei ottaisi.
Seinistä säästämisellä Essayah tarkoittaa sote-kiinteistöjen vuokria ja omistuksia. Kristillisdemokraatit haluaa, että kiinteistöt lunastettaisiin kunnilta ja tarvittaessa hyvinvointialueilta tasearvoonsa Maakuntien Tilakeskus Oy:lle.
– Silloin hyvinvointialueet eivät maksaisi ylisuuria vuokria. Siinä olisi yksi säästökohde. Ja kunnat eivät joutuisi vuokrakauden loputtua ongelmiin näiden kanssa.
Essayahin mielestä tällä tavoin ja vuokratyövoimasta voi säästää suuria summia, mutta hän ei arvioi lukuja tarkemmin.
Hallinnossa kristillisdemokraatit kritisoi esimerkiksi ryhmärahoja, joita jaetaan aluevaltuustoryhmille eli puolueille.
– Tietysti kokonaisuuden kannalta näillä ei ole niin isoa merkitystä, mutta se on mielestäni hyvin symbolista.
Perussuomalaisten kanssa eri linjalla
Perussuomalaiset halusi vaaliohjelmassaan karsia sote-järjestöjen rahoitusta ja kutsui niitä "pullamössösektoriksi". Essayah on eri mieltä.
Hän nostaa esiin, että esimerkiksi joitain harvinaissairauksiin liittyviä palveluita kannattaa järjestää potilasjärjestön kautta, ei hyvinvointialueella. Omaishoitojärjestöt taas voivat tarjota esimerkiksi vertaistukea.
– Ehkä tällä hetkellä hyvinvointialueilla vielä etsitään niitä toimintamuotoja, tapoja, millä kolmannen sektorin kanssa nämä asiat pystytään järjestämään, Essayah sanoo.
Hänestä esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää alikäytetään. Palvelusetelillä asiakas voi saada hyvinvointialueen maksamana palveluita yksityiseltä yritykseltä tai järjestöltä.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa huhtikuussa.
