42-vuotiaalle miehelle luettiin syyte 21 vuotta sitten Espoon Muuralassa tapahtuneesta henkirikoksesta. Syyttäjän mukaan Raija Muukkonen surmattiin julmasti joulukuussa 1987 työpaikallaan Espoon Muuralassa. Nainen kuristettiin kuoliaaksi ja hänen silmiään oli vahingoitettu.
42-vuotias kiisti syytteen jyrkästi.
- En ole surmannut häntä, mies totesi oikeudessa.
Hän vaati pääsyä valheenpaljastuskokeeseen, jotta voisi todistaa syyttömyytensä.
|
- Jos tässä totuutta halutaan etsiä, niin näin se selviäisi, mies sanoi.
Espoon käräjäoikeus päätti iltapäivällä, että muistijälkikokeen tarve ratkaistaan sen jälkeen, kun asiassa on kuultu Turun yliopiston asiantuntijaa.
Oikeudenkäyntiä sävyttivät tiukat turvatoimet. Salissa on useita poliiseja, koska 42-vuotiasta pidetään arvaamattomana ja väkivaltaisena.Mies istuu tällä hetkellä vankeustuomiota toisesta rikoksesta.Oikeus muun muassa kielsi 42-vuotiasta pitämästä kynää kädessään.
Syyttäjä Leena Salovartion mukaan tapahtumat sattuivat 9. joulukuuta 1987 Lautamiehentiellä sijaitsevassa teollisuuskiinteistössä. Kirjanpitäjä Raija Muukkonen oli ollut työpaikallaan kivijalostamossa ylitöissä, kun rakennukseen oli murtauduttu. 42-vuotias syytetty oli tuohon aikaan 21 vuotta vanha.
Kehä III:n ja Turunväylän risteyksen tuntumassa sijaitsevaan rakennukseen oli murtauduttu takapihan puoleisen ikkunan kautta.
Syytteen mukaan mies oli ensin lyönyt työhuoneessaan ollutta naista nelikiloisella kiskopyörällä, joka oli aiheuttanut runsasta verenvuotoa. Sen jälkeen nainen oli pakotettu avaamaan yrityksen kassakaappi. Tutkinnan mukaan naisen kaulan ympärille oli jo tuolloin kiedottu tietokoneen johto.
Uhria oli raahattu eri puolilla kivijalostamoa. Verijälkiä oli monissa paikoin.
Naisen silmiä oli vahingoitettu. Silmissä ja niiden ympäristössä oli kaikkiaan 21 haavaa.
Kuolinsyy oli kuristaminen.Tietokonejohto oli kierretty viidesti kaulan ympäri.
- Teon motiivi oli ryöstö, Salovartio sanoi. Yrityksen kassakaapista oli viety muutama tuhat markkaa.
Muukkonen löytyi surmattuna teollisuushallista, kun muut työntekijät tulivat töihin seuraavana aamuna.Sormenjälkiä ei paikalta löytynyt, koska tekijällä on ollut näppylähanskat kädessä.
Puolustusasianajaja Veikko Lehtevä ilmoitti 42-vuotiaan kiistävän syytteen. - Syyttäjä on erehtynyt pahasti, Lehtevä totesi.
Syyttäjä: "Tunnustanut useasti"
Jutun toinen syyttäjä Erkki Huhtala kertoi, että 42-vuotias on tunnustanut henkirikoksen kahdesti. Ensimmäisen kerran vuonna 1991 Espoon poliisissa ja toisen kerran 2007 keskusrikospoliisissa.
- Ensimmäinen tunnustus ei johtanut tarkempaan tutkintaan, koska tässä on ilmeisesti tapahtunut jotain tietokatkoksia Espoon poliisin ja krp:n välillä. Krp:llä oli myös tuolloin erästä ulkomaalaista koskeva tutkintalinja, Huhtala kertoi.
Vuoden 2007 kuulustelukerran päätteeksi 42-vuotias oli hyökännyt kuulustelijan kimppuun.
- Hän on kertonut seikkoja, jotka ovat voineet olla vain tekijän tiedossa. Hän on kertonut takapihan kautta kulkemisesta ja ikkunan rikkomisesta. Hän kertoi, että uhria oli kolautettu puntilla. Hän on osannut kertoa uhrien silmien nypeltämisestä ja kovertamisesta.Hän on osannut kertoa uhrin kuristamisesta ja raahaamisesta sekä raahaamisjälkien syntymisestä. Hän on osannut kertoa rakennuksen yläkerrassa kiertämisestä. Suurin osa näistä tiedoista on pidetty julkisuudelta salassa, esimerkiksi kuristaminen oli sellainen.
- Hän on kertonut yksityiskohtia rahalippaasta ja sen sisältämästä rahamäärästä, Huhtala lausui. Syyttäjän mukaan 42-vuotias on kertonut tehneensä satoja kilikalikeikkoja. Miehellä on myös väkivalta taustaa.
Huhtalan mukaan 42-vuotias on tunnustanut teon muillekin.
- Laskelmieni mukaan hän on kertonut olleensa tekijä kahdeksalle eri henkilölle yhteensä 13 kertaa, Huhtala sanoi. Osa näistä on 42-vuotiaan sukulaisia ja joukossa on myös jo kuolleita henkilöitä. Suurta osaa elossa olevista kuullaan jutussa todistajana.
Puolustus: Ei ole syyllinen
Puolustusasianajaja Lehtevän mukaan esitutkintamateriaaliin sisältyy olennainen aukko.- Olen pyytänyt lisätutkintoja, joita ei ole tehty. Päämiehelleni olisi pitänyt tehdä valheenpaljastuskoe. Päämieheni on sitä mieltä, että hän voi sillä osoittaa syyttömyytensä.
Oikeudessa 42-vuotias pyysi tätä myös itse. - Olen pyytänyt pari vuotta muistijälkitestiä. Sen avulla voisin osoittaa, etten ole ollut paikalla tai tavannut naista koskaan. Tämä on ainoa tapa, jolla voin osoittaa syyttömyyteni. Silloin tulisi aukottomasti selväksi, etten ole surmannut Raija Muukkosta, mies sanoi.
- Päämieheni on nimennyt jo poliisille oikean tekijän, Lehtevä jatkoi. Tämän jo 1994 kuolleen henkilön hauta olisi avattava ja hänestä olisi otettava dna-näyte. Miehen jalkaterien pituus ja leveys olisi mitattava.
Raija Muukkosen paidasta löytyi tuntemattomaksi jäänyttä dna:ta, jonka alkuperää ei ole lukuisista vertailuista huolimatta kyetty selvittämään.Se ei siis ole 42-vuotiaan miehen.
Lehtevä pyysi oikeudenkäynnin lykkäämistä näiden toimenpiteiden takia.Syyttäjät pitivät toimenpiteitä tarpeettomina. Istunto keskeytyi ruokatauoksi.
Iltapäivän aluksi oikeus ilmoitti ratkaisevansa valheenpaljastuskokeen tarpeen torstaina kuultuaan ensin asiantuntijaa siitä, voisiko kokeesta olla hyötyä tapauksen selvittäessä.Oikeus päätti myös selvittää lisää dna-näytteistä asiantuntijoita kuulemalla.
Puolustus: Tekijä lepää haudassa
Asianajaja Lehtevä jatkoi iltapäivällä puolustusta. - Tekijä on joku muu.
- Päämiestäni ei voida millään tavalla yhdistää teknisillä todisteilla tekopaikalle.Tekopaikalla tai sen lähistöltä ei ole päämiehen verta, dna:ta eikä sormenjälkiä.
- Ainoa väitetty näyttö, jolla syyttäjä yrittää yhdistää päämieheni tekopaikalle, ovat päämieheni kuulustelukertomukset 90-luvulla. Syyttäjä jätti mainitsematta, että vuoden 1991 kuulustelukertomus on aivan yleisluontoinen ja kolme päivää myöhemmin hän peruutti sen.
- Päämieheni toisessa kuulustelussa 2007 on kyse siitä, että kuulustelija väittää päämieheni tunnustaneen tämän rikoksen. Kuulustelua ei ole nauhoitettu, eikä pöytäkirjaa ole allekirjoitettu. Päämieheni kiistää tunnustaneensa rikoksen.
- Syyttäjä vetoaa myös 14-17 vuotta vanhoihin puhutuksiin. Päämieheni ei juuri muista näitä puhutuksia poliisin kanssa. Siihen aikaan hänen mielenterveytensä oli järkkynyt.Tuolloin tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan päämieheni oli aleentuneesti syyntakeinen, Lehtevä lausui. - Poliisimiehet ovat vedättäneet päämiestäni.
- Tämä sama rikosasia oli poliisilla harkinnassa 1992. Tuolloin rikostutkintaa johti eri henkilö kuin nykyisin. Mielestäni asia ei ole muuttunut. Tuolloin 1992 poliisi ja syyttäjät päättivät, että asia jätetään sillensä ilmeisesti koska näyttö ei riittänyt syyttämiseen. Nyt syyttäjä on katsonut sitten toisin.
Lehtevä kertoi, että hänen päämiehensä on saanut yksityiskohtaisia tietoja neljästä lähteestä. Ensimmäinen on vuoden 1988 Alibi-lehden numero, jossa oli raportti Muuralan murhasta. - Lehdestä käy ilmi monta yksityiskohtaa, lukuun ottamatta silmien puhkomista.
- Päämieheni luki lehteä Espoon poliisivankilassa, kun hän oli toisen asian takia vangittuna ja hän kehitti psykoottisen tarinan, johon hän yritti istuttaa itsensä. Hän oli henkiseltä tilaltaan vakavasti häiriintynyt.
- Päämieheni sai tietoja tuttavaltaan vankilassa. Päämieheni ilmoittaa, että tämä tuttava tunnusti päämiehelleni kahdesti surmanneensa Raija Muukkosen. Päämieheni muistaa, että tuttava kertoi silmien puhkomisesta.
- Kolmas lähde on tämän asian tiimoilta suoritetut monet poliisikuulustelut vuodesta 1991 alkaen. Poliisit ovat antaneet hänelle epäsuorasti tietoa kysymällä tiettyjä asioita.
- Neljäs lähde on muu media, jossa on ollut juttuja henkirikoksesta.
- Todellinen syyllinen lepää haudassa, Lehtevä totesi.
Oikeus pui juttua pitkälle joulukuuhun.