Mihin tarkoitukseen ja ympäristöön kannattaa valita minkälainen lämmitin ja miten niitä käytetään? Onko polttoainetoiminen lisälämmitin välttämättömyys, ja jos on, niin kenelle? Entä millä pärjää, jos tarve on vain satunnaista? Entäpä autotalli, tarvitaanko siellä esilämmitystä?
Päätimme kysyä asiaa auto- ja liikenneturvallisuusasiantuntijaltamme, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalaiselta.
Periaatteessa lämmittimet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: verkkovirralla toimiviin ja auton akusta virtaa ottaviin. Näistä jälkimmäiset tuottavat lämpöä polttamalla auton polttoainetta.
Lohkolämmitin
Verkkovirralla toimivia moottorinlämmittimiä nimitetään usein kansan keskuudessa lohkolämmittimiksi. Nimitys juontaa juurensa siitä, että vielä 90-luvulla verkkovirralla toimivan moottorilämmittimen lämmitysvastus asennettiin pääsääntöisesti moottorilohkon pakkaspropun tilalle lämmittämään lohkon sisällä olevaa vesitilaa.
Säteilylämmitin
Alumiinisten moottorilohkojen myötä poistuivat asennuksen mahdollistaneet pakkasproput ja siirryttiin käyttämään moottorilohkon kylkeä lämmittävää sateilylämmitintä. Säteilylämmitin lämmittää ulkopuolelta lohkon kylkeä, josta lämpö johtuu lohkon läpi.
Moottorien downsizing-ilmiön myötä moottorikoot – ja samalla myös niiden vesitilat – ovat pienentyneet. Tämän vuoksi ja osittain myös asennuksen helpottamiseksi lohkon kylkeen asennettavista säteilylämmittimistä on enenevissä määrin siirrytty öljypohjan kylkeen tuleviin lämmittimiin. Niissä lämmitysvastus lämmittää moottoriöljyä öljypohjan läpi.
Juuri tällainen öljypohjaan tuleva lämmitin lienee tällä hetkellä yleisin asennettava, verkkovirtaa käyttävä lämmitin. Sen asentaminen on helppoa ja kustannustehokasta, koska toimenpide ei aiheuta tarvetta tyhjentää, täyttää ja ilmata auton jäähdytinjärjestelmää, kuten vesitilan lämmittimien kohdalla tapahtuu.
Toivoa sopii, että nopeamman asennuksen myötä vähäisemmästä työajasta aiheutuneet kustannussäästöt siirretään lämmittimen ostaneen autoilijan kukkaroon.
Letkulämmitin
Neljäs sähkökäyttöinen moottorilämmitintyyppi on niin sanottu letkulämmitin, joka liitetään jäähdytysjärjestelmän letkuun asennusohjeiden mukaisesti. Tämä lämmitin siis lämmittää suoraan jäähdytinnestettä, kuten perinteinen lohkolämmitinkin.
Letkulämmittimen asentaminen joihinkin nykyautoihin on kuitenkin haasteellista. Se saattaa sekoittaa moottorinohjausjärjestelmää, minkä seurauksena moottori ei käynnisty heti lämmittämisen jälkeen. Markkinoilla on tarjolla myös kiertovesipumpulla varustettuja letkulämmittimiä, joiden kanssa vastaavaa ilmiötä ei pitäisi esiintyä.
Milloin kannattaa valita verkkovirtaa käyttävä lämmitin?
Käyttäjän näkökulmasta verkkovirtaan kytkettävät moottorilämmittimet näyttävät samanlaisilta. Puskurissa on lämmittimestä riippumatta lähes samanlainen pistoke, johon törkätään seinästä tuleva virtajohto. Harva autoilija edes tietää, minkä tyyppinen moottorinlämmitin hänen autossaan oikeasti on.
Verkkovirtaan kytkettävä lämmitin on hyvä vaihtoehto, jos auto seisoo pääasiassa talvella sellaisissa paikoissa, joissa verkkovirtaa on saatavilla. Mikäli autoa säilyttää kylmässä autotallissa tai -hallissa, on verkkovirtaan kytkettävä moottorinlämmitin itse asiassa ainoa mahdollinen tapa moottorin esilämmitykseen, koska polttoainekäyttöisen lisälämmittimen käyttö sisätiloissa on kielletty.
Mikäli haluaa lämmittää myös auton sisätilat turvallisuus- ja mukavuussyistä, pitää verkkovirtaan kytkettävän moottorilämmittimen kaveriksi autoon asentaa sisätilanlämmitin ja sen vaatima johtosarja.
Sisätilojen lämmittämiseen saa käyttää vain autokäyttöön tarkoitettuja lämmittimiä. Lämmitin on syytä asentaa asianmukaisesti kiinni. Jalkatilassa irtonaisena lojuva lämmitin saattaa tulla epähuomiossa potkaistua sellaiseen paikkaan, että se aiheuttaa palovaaran.
Kenelle polttoainetoiminen lisälämmitin on oikea valinta?
Polttoainetoiminen lisälämmitin on oikea valinta sellaiselle autonkäyttäjälle, joka seisottaa autoaan paikoissa, joissa verkkovirtaa ei ole saatavilla.
Polttoainekäyttöisen lisälämmittimen käytössä on tärkeää huomata, että autolla on aina ajettava selkeästi pidempään kuin sitä on lämmitetty. Jos oma autonkäyttö on vain lyhyen työmatkan ajoa ja autoa lämmitetään matkan molemmissa päissä polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä, tyhjenee hyväkin akku muutaman päivän jälkeen eikä auto näin ollen enää käynnisty. Tässä tapauksessa verkkovirtaan liitettävä lämmitin saattaa olla järkevämpi vaihtoehto – tai sitten autoon on hankittava ylläpitolaturi.
Polttoainekäyttöiset lisälämmittimet lämmittävät pääsääntöisesti moottorin lisäksi myös auton sisätilat. Niitä on saatavissa sekä bensiini- että dieselkäyttöisiin autoihin. Lisälämmittimen yhteyteen voi valita usein ajastimen, kaukosäätimen tai puhelinohjauksen. Näistä ainakin kaksi viimeistä vie autoilun mukavuuden nextille levelille.
***
3:23
