Auton esilämmittämisen aloittamista voidaan lähestyä eri näkökulmista, joita ovat esimerkiksi energiatehokkuus, turvallisuus ja mukavuus.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Milloin polttomoottoriauton esilämmitys kannattaa aloittaa?
Vastaus: Auton esilämmitykseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Polttomoottoriautojen kohdalla lämmittimet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: verkkovirralla toimiviin ja auton akusta virtaa ottaviin. Näistä jälkimmäiset tuottavat lämpöä polttamalla auton polttoainetta.
Verkkovirralla toimivat lämmittimet
Verkkovirralla toimivia moottorinlämmittimiä nimitetään usein kansan keskuudessa lohkolämmittimiksi. Nimitys juontaa juurensa siitä, että vielä 1990-luvulla verkkovirralla toimivan moottorilämmittimen lämmitysvastus asennettiin pääsääntöisesti moottorilohkon pakkaspropun tilalle lämmittämään lohkon sisällä olevaa vesitilaa.
Alumiinisten moottorilohkojen myötä poistuivat asennuksen mahdollistaneet pakkasproput ja siirryttiin käyttämään moottorilohkon kylkeä lämmittäviä säteilylämmittimiä.
Tällainen säteilylämmitin lämmittää ulkopuolelta lohkon kylkeä, josta lämpö johtuu lohkon läpi. Moottorien "down sizing" -ilmiön myötä moottorikoot – ja samalla myös niiden nestetilat – pienentyivät. Tästä johtuen sekä asennuksen helpottamiseksi lohkon kylkeen asennettavista säteilylämmittimistä siirryttiin öljypohjan ulkokylkeen tuleviin lämmittimiin, joissa lämmitysvastus lämmittää moottoriöljyä öljypohjan läpi.
Lue myös: Onko auton maskipeitosta oikeasti hyötyä? Ammattilainen kertoo
Neljäs sähkökäyttöinen moottorilämmitintyyppi on niin sanottu letkulämmitin, joka liitetään jäähdytysjärjestelmän letkuun asennusohjeiden mukaisesti. Tämä lämmitin siis lämmittää jäähdytinnestettä, kuten perinteinen lohkolämmitinkin.
Letkulämmittimen asentaminen joihinkin nykyautoihin on osoittautunut kuitenkin haasteelliseksi, koska se saattaa sekoittaa moottorinohjausjärjestelmää, minkä seurauksena moottori ei käynnisty heti lämmittämisen jälkeen. Markkinoilla on tarjolla myös kiertovesipumpulla varustettuja letkulämmittimiä, joiden kanssa vastaavaa ilmiötä ei välttämättä yhtä herkästi esiinny.
Edellä mainituista öljypohjaan tuleva lämmitin lienee tällä hetkellä yleisin asennettava, verkkovirtaa käyttävä, lämmitin. Sen asentaminen on helppoa ja kustannustehokasta, koska toimenpide ei aiheuta tarvetta tyhjentää, täyttää ja ilmata auton jäähdytinjärjestelmää, kuten vesitilan lämmittimien kohdalla tapahtuu.
Mikäli autossa käytetään verkkovirralla toimivaa moottorilämmitintä, on sisätilojen lämmittämiseksi usein tarpeen hankkia erillinen – myös verkkovirtaa hyödyntävä – sisätilanlämmitin. Siinä, missä moottorin esilämmittämisellä vaikutetaan sen kulumiseen, päästöihin, käynnistyvyyteen ja taloudellisuuteen, sisätilojen esilämmittämisellä puolestaan parannetaan turvallisuutta ja mukavuutta.
Lue myös: Voiko auton penkinlämmitintä käyttää väärin?
Mistä lämpötilasta alkaen ja kuinka kauan?
Energiatehokkuuden näkökulmasta nykyaikaisten polttomoottorien lämmittäminen kannattaa aloittaa ilman lämpötilan painuessa nollan alapuolelle. Suositellut lämmitysajat sähkökäyttöisellä esilämmittimellä ovat:
- 0,5h–1h, ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
- 1h–2h, ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
- 2h–3h, ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C
Suositeltavaan lämmitysaikaan vaikuttaa sähkökäyttöisen lämmittimen tyyppi. Mikäli kyseessä on jäähdytinnestettä suoraan lämmittävä lohko- tai letkulämmitin, valitaan aikaikkunan lyhyempi lämmitysaika. Käytettäessä moottorilohkoa tai öljypohjaa lämmittävää säteilylämmitintä, valitaan annetun aikaikkunan pidempi lämmitysaika.
Vastaavasti polttoainetoimisella lisälämmittimellä lämmitettäessä suositellut lämmitysajat ovat:
- 10–15min., ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
- 15–20min., ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
- 20–30min., ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C
Lämmitysaikaan vaikuttavat lämmittimen teho ja auton moottorin sekä sisätilojen koko. Omaan autoon soveltuva lämmitysaika kannattaa hakea kokeillen annettujen aikaikkunoiden sisältä.
Auton lämpötolppien turvallisuus on taloyhtiön vastuulla. Juttu jatkuu videon alla.
0:30
Lue myös: Onko auton esilämmittäminen pakkasilla ympäristöteko? VTT:n tutkimusprofessori vastaa
Käyttäjä valitsee
Jokaisen on itse ratkaistava, haluaako priorisoida energiatehokkuutta vai mukavuutta ja turvallisuutta. Itse olen jo muutamana aamuna tänäkin syksynä esilämmittänyt autoani polttoainetoimisen lisälämmittimen avulla, vaikka yöpakkasia ei vielä tätä kirjoittaessani ole ollut. Näin siksi, että priorisoin itse turvallisuuden ja mukavuuden energiatehokuuden edelle.
Koen tärkeänä turvallisuustekijänä sen, että saan lähteä aamuhämärissä liikkeelle huurteettomin ikkunoin. Tästä turvallisuudesta olen valmis maksamaan polttoainetoimisen lisälämmittimen vievän polttoaineen verran.
Lämmityksestä huolimatta joutuu toki välillä puhdistamaan lasien ulkopinnoilta kasteen ja huurun pois kumilastalla, mutta lasit eivät huurru sisäpinnoilta autoon mennessä, kun ohjaamo on esilämmitetty.
Lämpimään autoon kömpiminen on myös huomattavasti mukavampaa. Tämän sisätilojen esilämmittämisen aiheuttaman mukavuuden näen vastaavana kuin ilmastointilaitteen käytön kesällä: Ilmastointilaite ottaa oman osansa moottorin voimantuotosta ja lisää näin hieman polttoaineenkulutusta. Siitä huolimatta arvostan sen puhaltamaa viileää sisäilmaa sen verran paljon, etten ole valmis enää palaamaan vanhaan käytäntöön eli ajamaan ikkunat auki kesähelteillä.
Lue myös: Älä kiroa auton huurtuvia ikkunoita, vaan ehkäise ongelma oikeilla toimilla – "Tehokas keino"
MTV