Milloin polttomoottoriauton esilämmitys kannattaa aloittaa?

Tällainen säteilylämmitin lämmittää ulkopuolelta lohkon kylkeä, josta lämpö johtuu lohkon läpi. Moottorien "down sizing" -ilmiön myötä moottorikoot – ja samalla myös niiden nestetilat – pienentyivät. Tästä johtuen sekä asennuksen helpottamiseksi lohkon kylkeen asennettavista säteilylämmittimistä siirryttiin öljypohjan ulkokylkeen tuleviin lämmittimiin, joissa lämmitysvastus lämmittää moottoriöljyä öljypohjan läpi. 

Lue myös: Onko auton maskipeitosta oikeasti hyötyä? Ammattilainen kertoo

Neljäs sähkökäyttöinen moottorilämmitintyyppi on niin sanottu letkulämmitin, joka liitetään jäähdytysjärjestelmän letkuun asennusohjeiden mukaisesti. Tämä lämmitin siis lämmittää jäähdytinnestettä, kuten perinteinen lohkolämmitinkin. 

Letkulämmittimen asentaminen joihinkin nykyautoihin on osoittautunut kuitenkin haasteelliseksi, koska se saattaa sekoittaa moottorinohjausjärjestelmää, minkä seurauksena moottori ei käynnisty heti lämmittämisen jälkeen. Markkinoilla on tarjolla myös kiertovesipumpulla varustettuja letkulämmittimiä, joiden kanssa vastaavaa ilmiötä ei välttämättä yhtä herkästi esiinny.

Edellä mainituista öljypohjaan tuleva lämmitin lienee tällä hetkellä yleisin asennettava, verkkovirtaa käyttävä, lämmitin. Sen asentaminen on helppoa ja kustannustehokasta, koska toimenpide ei aiheuta tarvetta tyhjentää, täyttää ja ilmata auton jäähdytinjärjestelmää, kuten vesitilan lämmittimien kohdalla tapahtuu. 

Mikäli autossa käytetään verkkovirralla toimivaa moottorilämmitintä, on sisätilojen lämmittämiseksi usein tarpeen hankkia erillinen – myös verkkovirtaa hyödyntävä – sisätilanlämmitin. Siinä, missä moottorin esilämmittämisellä vaikutetaan sen kulumiseen, päästöihin, käynnistyvyyteen ja taloudellisuuteen, sisätilojen esilämmittämisellä puolestaan parannetaan turvallisuutta ja mukavuutta. 

Lue myös: Voiko auton penkinlämmitintä käyttää väärin?

Mistä lämpötilasta alkaen ja kuinka kauan?

Energiatehokkuuden näkökulmasta nykyaikaisten polttomoottorien lämmittäminen kannattaa aloittaa ilman lämpötilan painuessa nollan alapuolelle. Suositellut lämmitysajat sähkökäyttöisellä esilämmittimellä ovat:

• 0,5h–1h, ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
• 1h–2h, ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
• 2h–3h, ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Suositeltavaan lämmitysaikaan vaikuttaa sähkökäyttöisen lämmittimen tyyppi. Mikäli kyseessä on jäähdytinnestettä suoraan lämmittävä lohko- tai letkulämmitin, valitaan aikaikkunan lyhyempi lämmitysaika. Käytettäessä moottorilohkoa tai öljypohjaa lämmittävää säteilylämmitintä, valitaan annetun aikaikkunan pidempi lämmitysaika.

Vastaavasti polttoainetoimisella lisälämmittimellä lämmitettäessä suositellut lämmitysajat ovat:

• 10–15min., ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
• 15–20min., ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
• 20–30min., ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Lämmitysaikaan vaikuttavat lämmittimen teho ja auton moottorin sekä sisätilojen koko. Omaan autoon soveltuva lämmitysaika kannattaa hakea kokeillen annettujen aikaikkunoiden sisältä.

Auton lämpötolppien turvallisuus on taloyhtiön vastuulla. Juttu jatkuu videon alla.

0:30Auton lämmitystolppien kunnossapitovastuu kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Kiinteistöliitto muistuttaa, että taloyhtiöiden tulee tarvittaessa puuttua turvallisuusriskeihin.

Lue myös: Onko auton esilämmittäminen pakkasilla ympäristöteko? VTT:n tutkimusprofessori vastaa

Käyttäjä valitsee

Jokaisen on itse ratkaistava, haluaako priorisoida energiatehokkuutta vai mukavuutta ja turvallisuutta. Itse olen jo muutamana aamuna tänäkin syksynä esilämmittänyt autoani polttoainetoimisen lisälämmittimen avulla, vaikka yöpakkasia ei vielä tätä kirjoittaessani ole ollut. Näin siksi, että priorisoin itse turvallisuuden ja mukavuuden energiatehokuuden edelle.

Koen tärkeänä turvallisuustekijänä sen, että saan lähteä aamuhämärissä liikkeelle huurteettomin ikkunoin. Tästä turvallisuudesta olen valmis maksamaan polttoainetoimisen lisälämmittimen vievän polttoaineen verran. 

Lämmityksestä huolimatta joutuu toki välillä puhdistamaan lasien ulkopinnoilta kasteen ja huurun pois kumilastalla, mutta lasit eivät huurru sisäpinnoilta autoon mennessä, kun ohjaamo on esilämmitetty. 

Lämpimään autoon kömpiminen on myös huomattavasti mukavampaa. Tämän sisätilojen esilämmittämisen aiheuttaman mukavuuden näen vastaavana kuin ilmastointilaitteen käytön kesällä: Ilmastointilaite ottaa oman osansa moottorin voimantuotosta ja lisää näin hieman polttoaineenkulutusta. Siitä huolimatta arvostan sen puhaltamaa viileää sisäilmaa sen verran paljon, etten ole valmis enää palaamaan vanhaan käytäntöön eli ajamaan ikkunat auki kesähelteillä.

Lue myös: Älä kiroa auton huurtuvia ikkunoita, vaan ehkäise ongelma oikeilla toimilla – "Tehokas keino"

MTV

Lue kaikki uusimmat autoiluun liittyvät uutiset!

• 6.12.11:59
  Liikenneturvallisuus

  Näin sumuvaloja pitää oikeasti käyttää – "Valitettavan usein näkee..."
• 4.10.11:55
  Teppo Vesalainen

  Laitatko auton piuhan päähän, vaikka lämmitin ei oikeasti toimi? Näin tarkastat, pelittääkö moottorilämmitin
• 30.9.09:25
  Liikenneturvallisuus

  Käytäthän ajovalojasi näin? Lapin poliisilta muistutus
• 21.9.07:35
  Kuluttajariidat

  Kuluttaja osti käytetyn Mersun vuonna 2022 – ilmoitti viasta yli kaksi vuotta myöhemmin ja vaati kaupan purkua
• 20.9.11:55
  Liikenneturvallisuus

  Testivoittajarenkaatkaan eivät takaa turvallista autoilua, jos teet näin sateella
• Lataa lisää