Miten ylipainosta puhutaan oikein? Erikoislääkäri Tellervo Seppälä haluaa puhua painoasioista suoraan, mutta myöntää, että se on haasteellista.
Miten ylipainosta puhutaan oikein? Kysymys on hankala, sillä painopuheeseen liittyy paljon tunteita. Osa ylipainoisista kokee, että lääkärin vastaanotolla paino on aina tärkein puheenaihe, vaikka käynnin varsinainen syy olisi jokin muu. Entä mitä lihavuus oikeastaan on – koska ihminen on lääkärin näkökulmasta lihava?
"Itse ajatellen, että painosta pitää puhua, kun..."
Yleisimmin painoa mitataan painoindeksin avulla. Se on mitta, jolla arvioidaan ihmisen painon ja pituuden suhdetta.
Normaalin painoindeksin alue asettuu välille 18,5–25, mutta pelkkä vaa’an tuijottaminen ei ole koko totuus; painoindeksi ei kerro kehon koostumusta, ja hyvin lihaksikkaan ihmisen painoindeksi voikin osoittaa ylipainoa.
– Itse ajatellen, että painosta pitää puhua, kun ihminen tulee vastaanotolle jonkun sellaisen asian takia, jonka itse ajattelen liittyvän ylipainoon. Esimerkiksi sokerit tai rasva-arvot ovat koholla. Tai koholla oleva verenpaine löytyy ihan yllätyslöydöksenä, kuvaa lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tellervo Seppälä.
Seppälä työskentelee päätoimisesti yleislääketieteen kliinisenä opettajana, minkä lisäksi hän on sivutoiminen terveyskeskuslääkäri. Vuonna 2017 hän kirjoitti väitöskirjan ylipainon ottamisesta puheeksi lääkärin vastaanotolla, mutta aihe nousi keskusteluun vasta kesällä 2020.
Onko ylipainoinen terveytensä velkaa muille?
Lihavuudesta on perinteisesti puhuttu juuri terveyshuolien kautta. Moni kokeekin ikään kuin olevansa terveytensä velkaa muille: lihavan ihmisen ruokailutottumuksia kritisoidaan, vaikka samat tottumukset hoikalla ihmisellä eivät aiheuttaisi keskustelua. Laihalta lääkäri saattaa kysellä tupakoinnista tai alkoholinkäytöstä, mutta ne eivät aiheina mene samalla tavalla ihon alle.
– Ne, jotka tupakoivat, usein häpeilevät. Monet tupakoivat miehet kuitenkin sanovat suoraan, että minä tupakoin, ja minulle on turha alkaa puhua mistään lopettamisesta, minä maksan kustannukset tupakka-askin hinnassa. Eli ihminen tietää riskit ja haluaa ottaa ne, Seppälä kuvailee.
– Tupakoinnista keskustelemiseen ei liity samanlaista loukkaantumista kuin painoasiaan. Tupakasta on tietyllä tavalla helpompaa sanoa.
Toki ylipainoinen tietää itsekin olevansa ylipainoinen – hän on taatusti saanut kuulla kommentteja painostaan ennenkin.
– Totta kai ihminen sen tietää. Joku lähetti pitkän viestin sähköpostiini, että hän on ylipainoinen ja häntä loukkaa se, että ylipainoisia pidetään tyhminä. Että aina sanotaan, että lihavuudessahan on kyseessä saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino, joka on yksinkertainen asia, Seppälä kuvailee.
– Ei tässä älykkyyttä kyseenalaisteta. Vaikka asia olisi valtavan yksinkertainen, sen muuttaminen voi olla vaikeaa. Painoa voi olla kertynyt lapsesta saakka. Vaikeaahan se on.
Niin – montako kertaa olet itse yrittänyt vaikkapa lopettaa tupakoinnin tai toteuttaa jonkun muun uudenvuodenlupauksen, joka on maaliskuuhun mennessä mennyt mönkään?
Paino tärkein puheenaihe lääkärin vastaanotolla?
Osa ylipainoisista kokee, että lääkärin vastaanotolla paino on aina tärkein puheenaihe, vaikka käynnin varsinainen syy olisi jokin muu. Moni kertoo valittaneensa oireesta, mutta saaneensa lääkäriltä vastineeksi ohjeen laihduttaa. Seppälä uskoo, että osa ongelmasta syntyy tulkinnoista.
– Jotenkin tulisi olo, että se on pikkuisen ihmisen omaa tulkintaa mielikuvista. En millään jaksa uskoa, että kun menee sormessa olevan tikun vuoksi lääkäriin, kuten joku kirjoitti, niin lääkäri kysyisi siinä samalla, oletko ajatellut laihduttaa. En voi sille mitään, että minulle tulee sellainen olo, että tämä on kärjistys, Seppälä pohtii.
Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa potilasta saatetaan tosin vaatia laihduttamaan ennen kuin hän pääsee leikkaukseen. Syynä ovat leikkauksen aiheuttamat terveysriskit.
– Vaikka vaiva olisi polvessa, perussyy on ylipaino ja se täytyy silloin ottaa esiin, Seppälä sanoo.
– Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat hyvin arkipäiväisiä, ja usein ne liittyvät ylipainoon. Eli ihminen ei yksinkertaisesti jaksa liikkua, koska luustoa ei ole rakennettu kantamaan mahdottoman suurta ylipainoa.
Aina ei ole oikea aika ylipainokeskustelulle
Moni kokee painopuheen herkästi persoonan kritisointina. Seppälä näkisi painopuheen herkkyyden oman aikakautensa tuotoksena: erilaisista kehoista puhutaan enemmän, ja moni on kyllästynyt perinteisiin kauneusihanteisiin, joissa ihannekeho on karvaton, virheetön ja hoikka.
– Nykyisin puhutaan kehopositiivisuudesta, ja kannustetaan ihmisiä olemaan sellaisia kuin he ovat. Sehän on mielestäni hyvä niin kauan kuin ollaan terveitä. Toisaalta puhutaan, että kaikkien pitäisi olla solakoita, naisten pitäisi olla pienivyötäröisiä, mutta kuitenkin isopeppuisia. Ei se niinkään ole, Seppälä sanoo.
Kun lääkäri haluaa vastaanotolla puhua ylipainosta, hän haluaa puhua painon aiheuttamista terveysvaikutuksista. Ongelma ei siis ole ylipainoinen ihminen itse. Nämä asiat olisi tärkeää erottaa toisistaan.
– Tietysti pitää ymmärtää ihmisen tilannetta. Jos hän on vaikkapa jäänyt työttömäksi tai on juuri tullut avioero, ei sen jälkeisellä lääkärikäynnillä kannata ruveta ylipainosta ja painonhallinnasta puhumaan. Pitäisi olla tuntosarvet herkkinä, Seppälä sanoo.
Painoa saattaa kertyä nopeastikin esimerkiksi raskauden aikana. Osalta se katoaa nopeammin kuin toisilta.
– Tavallista on, että joka raskaudesta jää 10 kiloa, ja sitten on yhtäkkiä 40 kiloa ylipainoa. Moni äiti jollain tavalla kärsii siitä, että ulkonäkö ja keho muuttuvat. Kun sitten lääkärin kanssa puhutaan painon kertymisestä, se tuntuu pahalta, Seppälä sanoo.
Nykyisin melkein kaikki äidit joutuvat esimerkiksi sokerirasituskokeeseen. Siinä ei varsinaisesti ole mitään ihmeellistä.
– Jos kokeesta tulee poikkeavia ja kohonneita arvoja, totta kai asia on pakko ottaa esiin: sokeriaineenvaihduntasi ei enää toimi, koska painoa on tullut niin paljon, Seppälä kuvailee.
Miten painosta puhutaan oikein?
Puhuttuaan ylipainosta mediassa Seppälä on saanut yllättävänkin paljon palautetta. Painopuhe selvästi menee tunteisiin. Miten ylipainosta sitten pitäisi keskustella? Miten painosta puhutaan oikein?
Seppälä hiljenee. Sitten hän vastaa, ettei oikeastaan tiedä.
– Se on kyllä todella haasteellista. Mielestäni ylipaino on ylipainoa, lihavuus on lihavuutta. Ei sitä muuksi voi muuttaa. Ikävuosien myötä potilaasta oppii ikään kuin haistamaan, minkä sorttinen ihminen hän on, ja miten hänen kanssaan voi puhua. Mutta tämä on todella vaikea kysymys, Seppälä pohtii.
– Ei minulla ole tähän mitään viisasten kiveä, enkä osaa tähän tyhjentävää vastausta sanoa.
Toisinaan Seppälä itse kysyy ihmiseltä, voisiko ylipainolla olla osuutta hänen terveysoireisiinsa, ja mitä asialle voitaisiin yhdessä tehdä. Tärkeää on, ettei ihmistä jätetä painopuheen jälkeen yksin. Terveydenhuollossa on olemassa monenlaisia tukikeinoja, Seppälä muistuttaa.
– Painon pudottaminen ei ole helppoa kenellekään. Jos se olisi helppoa, se ei olisi niin monille ongelma.
Esimerkiksi tuoreet suositukset lihavuuden hoidosta Kanadassa toteavat, että lihavuus tulisi määrittää ihmisen terveydentilan, ei pelkän painon perusteella. Lääkärin ei siis tulisi neuvoa lihavuudesta kärsivää pelkästään laihduttamaan, vaan katsoa tämän terveyttä kokonaisvaltaisemmin. Suositukset huomauttavat, että lihavuus on krooninen ja monimutkainen asia, joka ei ilmene samalla tavalla kaikilla potilailla.
Alipainoisuus voi olla ylipainoa vaarallisempaa
Pientä ylipainoa Seppälä ei pitäisi ongelmana; tärkeämpää on kokonaisterveys. Alipainoisuus voi olla pientä ylipainoa vaarallisempaa.
– Tutkimusten perusteella tiedetään, että keski-iän jälkeen alipaino voi olla isompi riski, erityisesti vanhuksilla. Ei ole siis ollenkaan hyvä laihtua, koska se voi johtaa haurausoireyhtymään. Se on suurempi riski kuin pieni ylipaino, hän sanoo.
Hauraus-raihnausoireyhtymä
Tavallisesti ikääntyneen henkilön tila, johon liittyy yleinen heikkous, väsymys, painonlasku ja fyysinen toimettomuus.
Seppälä ottaisi painon puheeksi silloin, kun ihminen itse pitää sen aiheuttamia oireita ongelmana: jos hän esimerkiksi ei voi harrastaa liikuntaa siksi, että se on ylivoimaisen raskasta.
– Usein sokeriarvot ensimmäisenä alkavat vilkuttaa punaista. Jos ne ovat koholla, se on merkki sitä, että jos asialle ei kohta tehdä jotakin, ihminen sairastuu kakkostyypin diabetekseen. Senkin hoidossa kuitenkin jo hyvin pienet toimet voivat auttaa, ettei tilanne pahene, Seppälä sanoo.
Moni tunnustaa vastaanotolla suoraan, ettei esimerkiksi halua syödä lääkkeitä koko loppuelämäänsä.
– Joskus on pakko sanoa, että jos et onnistu painoa pudottamaan, loppuelämän lääkitys on todennäköinen, ja todennäköisesti lääkitystä joudutaan myös lisäämään, koska ongelma pahenee vuosien myötä, Seppälä sanoo.
– Ihmiset kuitenkin sanovat, että jos terveytensä menettää, paljon ei jäljelle jää, ja se on tottakin. Monen mielestä olisi hirveää, jos joutuisi syömään vakituisesti lääkettä.
"Monesti paino on elämänlaatukysymys"
Seppälä on ollut kliininen opettaja vuodesta 2012. Tuleville lääkäreille opetetaan nykyisin vuorovaikutustaitoja aivan eri tavalla kuin ennen – siis aivan opintojen alusta lähtien.
– Harjoitellaan potilaan haastattelemista ja sitä kohtaamista ylipäätään. Ikä toki tuo sellaista tiettyä empatiakykyä ja kokonaisvaltaisempaa otetta työhön. Kun on tehnyt työtä enemmän, oppii näkemään, että oireen takana on ihminen, kokonaisuus. Lääkärin työtä ei voi oppia kirjoista kokonaisuudessaan, Seppälä sanoo.
Hän ei halua profiloitua laihdutuslääkäriksi tai ajattele, että painoa, lihavuutta tai laihuutta tarvitsisi erityisesti lääketieteellistää.
– Monesti paino on elämänlaatukysymys. Valitettavan monen kohdalla Suomessa se on terveyskysymys. Sille voi tehdä muutakin kuin pelkästään syödä lääkkeitä. Elintavoilla esimerkiksi diabetesta voidaan ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi, Seppälä sanoo.
Kauneuden kanssa painolla ei hänen mielestään ole tekemistä.
– Ihmiset saavat olla, mitä ovat. On mukavaa, että meillä on erinäköisiä ja -kokoisia ihmisiä.
LUE MYÖS: Mimmu, 34, kehitti tanssitunnin naisille, joiden painoindeksi on yli 30: "Ei tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat, kun ollaan samassa veneessä"
Lue lisää lifestyle-aiheista!
Osittainen lähde: Terveyskirjasto.fi, Terveystalo.com