Pienen vauvan kanssa jatkuvassa univajeessa oleva vanhempi on puun ja kuoren välissä hakiessaan apua. Apua ei nimittäin kunnalta irtoa helpolla eikä nopeasti, edes ensikodista.
– Uupunut äiti tuli meille hakemaan apua itselleen. Se kuitenkin vaatii lastensuojelun kontaktin ja maksusitoumuksen. On haastavaa saada apua. Kynnys voi olla korkea ja siinä voi mennä aikaa ennen kuin perhe ohjautuu ensikotiin, vastaava ohjaaja Sanna Vuorela Helsingin ensikodista kertoo.
Vaikka ensikodissa olisi kyseisessä tapauksessa ollut tilaa, äitiä ei voitu ottaa sisään. Vuorela arvelee, että nurinkurinen tilanne johtuu monista syistä.
– Kuntien talous on tiukalla, kun ollaan menossa kohti loppuvuotta. Byrokratia on toinen. Meille on tullut lukuisia soittoja, että perhe olisi tarvinnut ympärivuorokaista apua, tai rytmijaksoa, mutta ei ole sitä saanut. Byrokratia vie aikaa, ja ennen kuin sosiaalitoimi selvittää tilannetta ja perhe ohjautuu meille, siinä voi mennä useita viikkojakin, Vuorela avaa MTV:n Uutislivessä
Vuorelan mielestä vauvaperheiden tilanteisiin pitäisi pystyä puuttua nopeammin. Hänen ei myöskään ole vaikea nähdä yhtäläisyyttä avunsaannin vaikeuden ja Kuopion ja Rautavaaran tragedioiden suhteen.
– Perheiden avunsaanti on tehty vaikeaksi. Puhutaan paljon matalan kynnyksen avusta, mutta monelle voi olla korkea kynnys, että pitää olla lastensuojelun asiakkuus saadakseen apua.
Lastensuojelun asiakkuus merkitsee monille yhä huostaanoton uhkaa.
– Kyllä se varmaan niin on, että lastensuojelu on aikamoinen peikko monille. Meidän tehtävä on tuolla kentällä purkaa sitä lastensuojelun pelkoa, Vuorela jatkaa.