Nuoret pääsevät aloittamaan yliopisto-opinnot entistä aikaisemmin. Aloitusajat yliopistossa ovat aikaistuneet, kun korkeakouluissa otettiin vuonna 2016 laajasti käyttöön ensikertalaiskiintiöt.
Näin arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius.
– Nuorten sijoittuminen yliopistoon on parantunut 2010-luvun jälkipuoliskolla ilman, että aloituspaikkoja lisättiin. Näin ei ole käynyt ainakaan sitten vuoden 1975, Kalenius sanoo.
Vuonna 1997 syntyneistä 19,7 prosenttia pääsi yliopistoon viimeistään 22-vuotiaana, kun taas 1993 syntyneistä sama prosenttiosuus pääsi viimeistään vasta 24-vuotiaana. Kun ensikertalaiskiintiöt otettiin laajasti käyttöön, vuonna 1997 syntyneet olivat 19-vuotiaita.
Kaleniuksen tiedot perustuvat OKM:n lokakuussa julkaisemaan politiikka-analyysin, jossa tarkasteltiin ensikertalaisten pääsyä korkeakouluun. Kalenius on yksi analyysin tekijöistä.
Ensikertalaiskiintiöt vähentävät opiskelupaikkojen turhia vastaanottamisia
Ensikertalaiskiintiöt antavat korkeakouluhauissa etulyöntiaseman opiskelijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa, ja jotka eivät ole ottaneet aiempaa opiskelupaikkaa vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen.
Kiintiöt ovat Kaleniuksen mukaan parantaneet nuorten pääsemistä yliopistoihin, koska ne vähentävät opiskelupaikkojen turhia vastaanottamisia.
Esimerkiksi lääketieteelliseen opiskelemaan tähdänneet ovat aiemmin saattaneet ottaa vastaan muita opiskelupaikkoja, vaikka ovat jatkaneet sen jälkeen lääketieteiden opiskeluun hakemista.
– Nyt nämä paikat vapautuvat niihin oikeasti tähtääville opiskelijoille, Kalenius sanoo.
