Ennuste: Kuntien talous heikentyy merkittävästi

Suhdanne-ennusteessaan luottolaitos ennakoi, että kuntien menotaso jää tänä vuonna korkealle tasolle samalla kun verokertymä on jäämässä aiempia arvioita pienemmäksi. Etenkin yhteisöverotuotto on jäämässä odotuksista.

Kuntien menoja kasvattavat kulujen nousu ja korkeina pysyvät investointitarpeet.

– Kustannukset nousevat erityisen paljon henkilöstökuluissa ja palveluostoissa. Vuositason kustannusnousu voi olla jopa joitakin satoja miljoonia euroja aiemmin arvioimaamme enemmän, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiedotteessa.

Suuria investointeja on edessä etenkin suurten kaupunkien kasvun johdosta.

EKP:llä kasvun avaimet hallussaan

Kokonaisuudessaan taloudessa on kuitenkin elpymisen merkkejä. Kuntarahoitus ennakoi, että korkojen laskun myötä talous kiihdyttää ensi vuonna kahden prosentin kasvuun ja jatkaa samaa tahtia myös vuonna 2026. Tänä vuonna jäädään kuitenkin vielä pakkasen puolelle, ja kasvuluku jää –0,3 prosenttiin.

Talouden toipuminen on kuitenkin ensi vuonnakin vasta alussa, ja kasvun lähteitä löytyy niukasti.

–  Kotitaloudet ovat edelleen ahtaalla nousseiden kustannusten ja korkorasituksen vuoksi. Talousluottamus on matalalla ja pelko työttömyydestä lisää kuluttajien varovaisuutta. Lisäksi yleisen arvonlisäverokannan korotus sekä sosiaalietuuksien leikkaukset kuormittavat kotitaloussektoria, summaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.

Elpymisen voimakkuus on pitkälti kiinni Euroopan keskuspankki EKP:n korkopolitiikasta. Tämän viikon torstaina keskuspankin odotetaan kertovan 0,25 prosenttiyksikön koronlaskusta.

–  Viime vuosina noussut korkotaso on iskenyt poikkeuksellisen rajusti suomalaisiin, jotka ovat tottuneet vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Talouden korkoherkkyys toimii kuitenkin molempiin suuntiin, ja Suomi oletettavasti hyötyy korkotason laskusta useimpia muita euromaita enemmän, Vesala ennakoi.

Vesalan mukaan on nähtävissä, että asuntomarkkinoiden käänne ja kulutuksen ja investointien toipuminen vauhdittuvat, jos EKP tekee siltä odotetut korkoratkaisut. Sen myötä lyhyiden korkojen odotetaan laskevan kahden prosentin tuntumaan ensi vuoden loppuun mennessä.