Päättyvä kesä on ollut Suomen mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos. Toukokuusta elokuun loppuun ulottuvan jakson koko maan keskilämpötila oli 0,3 astetta korkeampi kuin toiseksi lämpimimpänä kesänä 1937.
Tänä kesänä hellepäiviä on ollut 63, mikä on kaksi vähemmän kuin ennätysvuonna 2002. Tosin tilastojen ja ennusteiden valossa on täysin mahdollista, että hellepäiviä tulee vielä.
Puutarhapalstoilta antelias sato
Puutarhapalstoilla lämpö näkyy hyvänä satona, mutta siihen on päästy vain ankaralla kastelulla.
– Kaksi tai kolme kertaa viikossa on pitänyt kastella, kertoo Meilahden palstaviljelijät ry:n puheenjohtaja Terttu Helenius.
Tavallisina kesinä Heleniuksella on ollut tapana kastella palstaansa kerran viikossa, mutta tänä vuonna se ei olisi mitenkään riittänyt. Kun kasvit ovat saaneet sekä lämpöä että vettä, on satokin ollut hyvä.
– Kesäkurpitsaa on tullut hyvin paljon, enempää en olisi missään tapauksessa halunnutkaan, kertoo Helenius.
Hämmästyttävin on ollut papu.
– Keräsin papusadon heinäkuun lopulla, ja nyt toinen sato alkaa valmistua, kertoo Helenius.
– Kaksi satoa samana kesänä, vastaavaa en ole ennen nähnyt!
Tomaatit eivät ole tänä kesänä tarvinneet kasvihuoneen tuomaa suojaa. Myös viinirypäleet ovat kasvaneet ja kypsyneet paljaan taivaan alla.
Kukkaloisto on myös vertaansa vailla. Esimerkiksi oppineiden kukka kasvoi tänä vuonna metrin korkuiseksi, kun se viime vuonna jäi muutamaan kymmeneen senttiin.
Elokuu kuin ulkomailla
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan etenkin elokuu on ollut erittäin lämmin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi.
Lämpimintä on ollut maan itäosassa, missä vastaavanlainen elokuu toistuu kerran 10–30 vuodessa.