Mainos

”Elämässä on välillä lainattu toivoa”

Thelma, Amelie ja Hennariikka juttelevat podcastissaan hersyävän pulppuavasti, välillä he remahtavat nauruun. Nyt nuoret naiset puhuvat toivosta ja mielenterveydestä. Ja niistä elämän myrskyistä, joissa tärkein tehtävä on vain pitää kiinni.

Mielenterveyteen liittyvät asiat ovat olleet näyttelijäkolmikolla pyöritettävänä pitkään, mutta otti aikaa ennen kuin he olivat valmiita niistä puhumaan:
– Mielenterveys on iso aihe, ja jos sitä käsittelee omien kokemusten kautta, niin mietityttää, tuleeko paljastaneeksi itsestään liikaa. 

Vaikka podcastin brändi on kevyen viihteellinen, näyttelijöiden historiasta löytyy suvantovaiheita, harmaita, raskaita jaksoja, jolloin toivottomuus on päällimmäinen tunne.

– Saamme paljon palautetta yleisöltä positiivisuudesta. Juuri vähän aikaa sitten minua, jossa kiiteltiin, kuinka jaksan aina olla niin positiivinen ja olin ihan, että mitä? Minäkö? Hennariikka kertoo.

Keveän imagon ja myönteisen ihailun vuoksi naisista tuntuu erityisen tärkeältä näyttää se toinen puoli ja kertoa niistä ”toisista päivistä”. Naisten mielenterveysaiheinen podcast-jakso julkaistiin 1.4. eli Mielinauha-kampanjan aloituspäivänä.

– Meitä kuunnellessa ei tule ensimmäisenä tule mieleen, että me käydään terapiassa tai meidänkin elämässä on synkkiä päiviä. Tuntuu tärkeältä, ettei kukaan hairahdu ajattelemaan, että meidän elämä olisi vain helppoa. Kaikilla meillä on elämässään jotain kipeyttä ja siksi haluamme avoimesti poistaa stigmaa avun hakemisesta ja terapiasta.

– Helposti sitä vaikealla hetkellä ajattelee, että ei nämä mun asiat ole sellaisia, joista voi puhua. Aina kuitenkin kannattaa, Thelma toteaa.

Kiinni hähmäsestä mustasta möykystä

– Muistan, kun joskus nuorempana hoin useasti, että ahdistaa ja kerran äiti pyysi, voisinko käyttää jotain muuta sanaa, Amelie kertoo.

– Äidin vinkki kuvata oloa jollain muulla tunnesanalla oli hyvä, mutten siinä tilanteessa osannut eritellä muita taustalla olevia tuntemuksia. Oli vaan epämääräinen ja ”mähmäinen” olo.

Eri tasoisten alakuloisuusjaksojen lisäksi kolmikolla on elämässään takana erilaisia kokemuksia oman mielen kanssa kamppailuista.

Amelien elämässä on ollut monenlaisia kokemuksia mielen haasteista, joihin hän on saanut apua. Tällä hetkellä hän käy terapiassa mielen huoltamisen vuoksi, vaikkei välttämättä ehkä tarvitsisikaan:

– Luulen, että tulen käymään terapiassa aina enemmän tai vähemmän. Siitä on syntynyt tapa, jonka avulla hoidan ja ylläpidän mieleni hyvinvointia.

Thelma taas on kärsinyt menettämisen pelosta, ja hän muistaa vain yhden varsinaisen masennusjakson elämästään, jonka nyt ymmärtää johtuneen ystävän äidin kuolemasta. 

Hennariikka kertoo omasta kokemuksesta, kuinka hoitoon pääseminen masennuksen vuoksi voi olla tosi vaikeaa ja viedä aikaa:

– Ensin kestää, että saa lausunnon ja paperiasiat kuntoon ja sen jälkeen täytyy vielä etsiä sopiva terapeutti. Se vie turhan paljon voimia ihmiseltä, jolla niitä voimia on jo ennestään vähän.

Tällä hetkellä nuoret naiset kokevat voivansa koronaolosuhteisiin nähden hyvin. He ovat saaneet tukea vaikeissa elämäntilanteissaan ja kokeneet sen auttaneen. Vaikka tämänhetkinen kotona ”kökkiminen” nähdään jo väsyttävänä, siinä on heidän kannaltaan ollut myös hyviä puolia. Elämä on ollut rauhallisempaa, yksinkertaista arkea, eikä audioissa ja tv-sarjoissa ole työtkään loppuneet.

Kukaan heistä ei kuitenkaan tällä hetkellä epäröisi hakea apua ja tukea, jos siltä alkaisi tuntua. Näyttelijäpiireissä ei ole heidän mukaansa mikään tabu puhua avun hakemisesta tai terapiassa käymisestä, mutta he ovat kyllä huomanneet, että oman kuplan ulkopuolella se ei vieläkään aina ole näin.

– Puhuminen mielenterveydestä on usein sitä helpompaa, mitä läheisemmästä ihmisestä on kyse. Mitä enemmän puhuu, sitä helpommalta se alkaa tuntua. Vaikka paha olo olisi kuinka jäsentymätön, olennaista on, että puhuu siitä.

Oman elämänsä terapeutteja

Kaikki alakuloisuus ei aina ole masennusta eikä sen käsittelyyn tarvita ammattiapua tai diagnoosia. Silloin voi keskittyä huoltamaan omaa mielenterveyttä, vaikkapa tämän näyttelijäkolmikon omin neuvoin.

Yksi näistä on, ettei hyvää kriisiä kannata heittää hukkaan, mikä tietysti tarkoittaa, että vaikeatkin elämänkokemukset aina opettavat jotain. Kriisitilanne voi pakottaa ajattelemaan joistain asioista uudella tavalla.

– Ainakin voi saada vaikka hyviä työkaluja ja ajatuksia loppuelämäksi, keventää Hennariikka.

Amelie kertoo esimerkin yhdestä lohdullisesta ajatuksesta, kun hän kerran oli todella toivottomassa mielentilassa ja kertoi tunteestaan toiselle ihmiselle, joka vastasi: – Ei se haittaa, voin lainata sinulle toivoa.

– Miten ihanasti sanottu, kommentoivat toiset. Keskustelu jatkuu ajatuksista, joista on heille kullekin ollut tietyssä tilanteessa iso lohtu. Esimerkiksi tieto siitä, että asiat vielä helpottavat on monesti heitä auttanut. Tähän yhteyteen sopii sanonta: ”Kun elämässä myrskyää, tärkeintä on pitää kiinni, myrsky laantuu kyllä.”

Naiset puhuvat myös ns. ”sisäisen lapsen” suojelemisesta. Hennariikka muistaa esimerkin, jossa ystävä kertoi terapeutilleen tulleensa jätetyksi erossa. Ystävä mietti, että haluaisi ottaa yhteyttä eksäänsä ja ehdottaa tapaamista. Terapeutti vertasi yhteydenottoajatusta siihen, että pieni lapsi tulee satutetuksi ja hakeutuu samaan tilanteeseen uudelleen. 

– Omaa sisäistä lastaan kannattaa suojella. Jos itsemyötätuntoa ei muuten tunnu löytyvän, niin sitä voi hakea vaikka katsomalla itsestään otettua lapsuudenkuvaa. Silloin ainakin tulee helposti mieleen, että tuota liikuttavaa tyyppiä kyllä haluan suojella.

Kolmikon tapaan omaa mieltään voi hoitaa myös:

sosiaalisesti: joko vetäytymällä tai hakeutumalla muiden ihmisten seuraan, puhumalla ystäville, perheelle tai kämppikselle

toiminnallisesti: katsomalla tv-sarjoja, kuuntelemalla podcasteja, liikkumalla luonnossa, tanssimalla, joogaamalla, lenkkeilemällä.

TULE MUKAAN AUTTAMAAN

Kuuntelijoita tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Lahjoita kotimaiselle mielenterveystyölle ja kriisiauttamiselle osoitteessa mielinauha.fi

Luodaan yhdessä maailma, jossa jokaisen mieli tulee kuulluksi.

MAINOS logo

MIELI Suomen Mielenterveys ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. Valtakunnallinen MIELI ry on auttanut suomalaisia elämän kriiseissä jo yli 120 vuoden ajan.

Kuvat: Pia Inberg 

Teksti: Jutta Kajander

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja