Hormonitasapaino-oppaan kirjoittanut Kaisa Jaakkola kertoo, että monipuolinen ruokavalio ja stressinhallinta ovat tärkeitä tekijöitä kilpirauhasongelmien ehkäisyssä. Kokonaisuutta ei Jaakkolan mukaan pidä unohtaa.
Hyvinvointialan yrittäjä ja hormonitasapaino-kirjan kirjoittaja Kaisa Jaakkola uskoo, että elämäntavoilla voi olla vaikutusta kilpirauhasvaivojen syntyyn. Hän kertoo havainneensa, että monilla kilpirauhasen vajaatoimintadiagnoosin saaneilla olisi ruokavaliossa parantamisen varaa.
– Esimerkiksi jodin ja seleenin saanti voi olla heikkoa, Jaakkola tähdentää.
Jos haluaa välttää kilpirauhasongelmia, pahimpina virheinä Jaakkola pitää vähäkalorista ja vähäravinteista ruokavaliota. Pitkäkestoinen karppaus tai paastodieetti kovaan stressiin tai runsaaseen urheiluun yhdistettynä voivat Jaakkolan mukaan olla aineenvaihdunnalle tuhoisia.
– Tulisi syödä hyvin paljon vihanneksia ja marjoja, sopivasti hedelmiä. Proteiinia pitäisi olla jokaisella aterialla, hiilihydraatteja sopivasti omaan aktiivisuustasoon ja kehonkoostumukseen nähden sekä luonnollisia rasvoja riittävästi. Jos suvussa on autoimmuunisairauksia, niin usein gluteeniton ja tarvittaessa myös maidoton ruokavalio voi olla avuksi, Jaakkola luettelee.
– Ei kannata laskea kaloreita, vaan opetella kuuntelemaan nälkä- ja kylläisyyssignaalejaan. Syödä tulisi mielellään neljä tai viisi kertaa päivässä.
Prosessoituja elintarvikkeita Jaakkola kehottaa välttämään. Pienet määrät eivät ole Jaakkolan mielestä haitaksi. Mutta jos ruokavalio koostuu enimmäkseen puolivalmisteista, ei voi olla varma siitä, mitä suuhunsa tulee pistäneeksi.
– Monista prosessoiduissa ruoka-aineista joko puuttuu niiden luontaisia ravinteita tai niihin on lisätty aineita joita niissä normaalisti ei olisi. Esimerkiksi niin sanotussa karppausleivissä proteiinipitoisuutta nostetaan gluteenilla, mikä voi olla ongelmallista niille, joilla on autoimmuuniperäinen kilpirauhasongelma.
