Ei tippa tapa ja Sinuhe egyptiläinen – nämäkin teokset sensuroitiin

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan

Romaani julkaistiin ensin sensuroituna lehden jatkokertomuksena. Vasta 1973 se julkaistiin ensimmäisen kerran kotimaassaan Neuvostoliitossa lyhentämättömänä, vaikka kirja oli ollut valmiina Bulgakovin kuolemasta (1940) asti. Kirjasta poistettiin tai muutettiin jopa 12 prosenttia sopimattomana pidettyä materiaalia. Muutkaan kirjailijan teokset eivät säästyneet sensuurilta, sillä suurin osa hänen töistään kiellettiin tämän elinaikana. Bulgakovia pidettiin yhteiskuntakriittisenä kirjoittajana, jonka teokset eivät sopineet Neuvostoliiton kirjaihanteisiin.

Irwin Goodman: Yli vaan, Ei tippa tapa

Yleisradio kieltäytyi soittamasta vuoden 1966 Ei tippa tapa -levyn yllä mainittuja kappaleita, sillä ensimmäinen halvensi ”yhteiskunnallisia normeja ja yleisesti hyväksyttäviä moraalikäsityksiä.” Yli vaan -kappaleen katsottiin vielä esittävän maantiegangsterismin turhan positiivisessa valossa. Ei tippa tapa -laulun alkoholinhuuruisen sanoituksen katsottiin taas puolustelevan alkoholinkäyttöä, eikä sitä siksi sopinut esittää radiossa.

Adolf Hitler: Taisteluni

Suomessa harjoitettiin etenkin jatkosodan jälkeen kirjasensuuria. Taisteluni kuului 1944–1945 kirjastoista ja kirjakaupoista poistettuihin teoksiin. Poistettuja kirjoja säilytettiin niin kutsutuissa myrkkykaapeissa ja niiden saantia rajoitettiin kirjastoissa ainoastaan tutkijoiden lukusalikäyttöön. Sensuurikehotus kumottiin 1958.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Suomessa teos julkaistiin ensi kerran 1945, mutta sen käännös kiellettiin 1950-luvulla osassa Yhdysvaltoja, sillä sen katsottiin olevan nuorisolle sopimaton. Sinuhe egyptiläinen kiellettiin myös Irlannissa 1968 samantapaisesta syystä (”harhaoppisuus, haureus tai muu säädyttömyys”).

J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa

Romaania on nimitetty Amerikassa sensuroijien suosikiksi sen ilmestymisestä vuonna 1951 saakka. Kirja olikin vuosina 1966–1975 10 Yhdysvaltojen sensuroiduimman kirjan joukossa, sillä se oli ”tasoton, alatyylinen” ja sisälsi ”törkyistä kielenkäyttöä”.

M.A. Numminen: Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa

Yleisradio kielsi vuonna 1970 julkaistun kappaleen esittämisen suomeksi. Sen sijaan käännökset ruotsiksi ja esperantoksi sallittiin. Kielto johtui siitä, että laulun katsottiin ohjelmaneuvoston äänestyksessä olleen alkoholimyönteinen ja eduskuntavastainen.

Lähteet: MTV.fi, Kiiltomato.net, Yle.fi, Kysy.fi, Helmet.fi, Amusa.fi, Sananvapausjasensuuriverkkoaikana.com, Logosbookrecords.com