Muun muassa jotkin Irwin Goodmanin kappaleet joutuivat sensuurin hampaisiin, sillä ne katsottiin ilmestymisaikanaan liian radikaaleiksi radiosoittoon. Myös eräät tunnetut kirjat ovat herättäneet närää. Tässä joitakin tunnettuja kiellettyjä kappaleita ja kirjoja kieltosyineen.
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
Romaani julkaistiin ensin sensuroituna lehden jatkokertomuksena. Vasta 1973 se julkaistiin ensimmäisen kerran kotimaassaan Neuvostoliitossa lyhentämättömänä, vaikka kirja oli ollut valmiina Bulgakovin kuolemasta (1940) asti. Kirjasta poistettiin tai muutettiin jopa 12 prosenttia sopimattomana pidettyä materiaalia. Muutkaan kirjailijan teokset eivät säästyneet sensuurilta, sillä suurin osa hänen töistään kiellettiin tämän elinaikana. Bulgakovia pidettiin yhteiskuntakriittisenä kirjoittajana, jonka teokset eivät sopineet Neuvostoliiton kirjaihanteisiin.
Irwin Goodman: Yli vaan, Ei tippa tapa
Yleisradio kieltäytyi soittamasta vuoden 1966 Ei tippa tapa -levyn yllä mainittuja kappaleita, sillä ensimmäinen halvensi ”yhteiskunnallisia normeja ja yleisesti hyväksyttäviä moraalikäsityksiä.” Yli vaan -kappaleen katsottiin vielä esittävän maantiegangsterismin turhan positiivisessa valossa. Ei tippa tapa -laulun alkoholinhuuruisen sanoituksen katsottiin taas puolustelevan alkoholinkäyttöä, eikä sitä siksi sopinut esittää radiossa.
Adolf Hitler: Taisteluni
Suomessa harjoitettiin etenkin jatkosodan jälkeen kirjasensuuria. Taisteluni kuului 1944–1945 kirjastoista ja kirjakaupoista poistettuihin teoksiin. Poistettuja kirjoja säilytettiin niin kutsutuissa myrkkykaapeissa ja niiden saantia rajoitettiin kirjastoissa ainoastaan tutkijoiden lukusalikäyttöön. Sensuurikehotus kumottiin 1958.
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Suomessa teos julkaistiin ensi kerran 1945, mutta sen käännös kiellettiin 1950-luvulla osassa Yhdysvaltoja, sillä sen katsottiin olevan nuorisolle sopimaton. kiellettiin myös Irlannissa 1968 samantapaisesta syystä (”harhaoppisuus, haureus tai muu säädyttömyys”).