Suomen suurimmassa asumisen tapahtumassa kannustetaan tänä vuonna tekoihin paremman asumisen puolesta.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Onko taloyhtiössäsi huomioita jo rakentamisvaiheessa esteetön liikkuminen? Entä kuinka nopeasti ja helposti kotioveltasi pääsee palveluiden pariin?
Kysymykset ovat arkisia, mutta tärkeitä. Taustalla on ajatus yhdenvertaisuudesta, joka on Suomessa suojeltu perustuslakia myöten. Yhdenvertainen asuminen on myös yksi tämän kesän suurimman asumisen tapahtuman, Mikkelin Asuntomessujen, teemoista.
Mikkelissä tapahtuu!
Poimi vinkkejä ja ideoita omaan kotiin, tutustu älykkääseen asumiseen ja innoitu asiantuntijoiden keskusteluista Mikkelin Asuntomessujen teemaviikoilla.
Hyvinvointiviikko 17.-23.7.
Harrastusviikko 24.-30.7.
Tulevaisuusviikko 31.7.-6.8.
Yhdenvertaisuusviikko 7.-13.8.Tutustu messujen ohjelmakalenteriin kokonaisuudessaan täältä.
Perjantaina 14. heinäkuuta ovensa avaavilla messuilla Savon sydämessä ryhdytään tänä vuonna etsimään ja nostamaan esille sellaisia tekoja, jotka ovat parantaneet suomalaista asumista yhdenvertaisuuden osalta. Mistä oikein on kyse? Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.
– Etsimme Suomesta esimerkkejä, erityisesti positiivisia, jotka edistävät asumisen yhdenvertaisuutta. Annamme niille tempauksen myötä kunniaa ja huomiota sekä tuomme esiin hyvinä esimerkkeinä.
Uusi ratkaisuja uudenlaisiin ongelmiin
Hyviä esimerkkejä toki meiltä jo löytyykin, mutta lisää kaivataan kipeästi.
Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaresta löytyy ryhmärakennushankkeena toteutettu kerrostalo, jossa asukkaat pääsivät mukaan suunnittelemaan asuintalon yhteisiä tiloja alusta alkaen yhdessä.
Suomalaisesta asumisesta löytyy kuitenkin kestäviä ongelmia, jotka toistuvat vuosittain. Yksi niistä lähenee jälleen kovaa vauhtia.
Tuleva syksy tuo nimittäin otsikoihin erityisesti nuoria opiskelijoita koskevan ongelman: pienten, edullisten asuntojen huutavan pulan. Soluasunnonkin saaminen voi olla kiven takana. Maailmalla tähän löytyy jo esimerkillisiä ratkaisuja: Lontoosta löytyy kerrostalo, joka koostuu pienistä yksiöistä, joiden eteisaulasta löytyy kahden naapurin yhteisesti jakama keittiötila.
Kommuuniasumisen uusista muodoista on kokemuksia myös Suomessa. Esimerkiksi alati vanhenevan väestön asuttamiin palvelutaloihin on haettu nuoria asukkaita edullisten asumiskustannusten houkuttelemina. Helsingin Laajasalon Rudolf-palvelutaloon muutti pari vuotta sitten alle 25-vuotiaita nuoria. Vuokraa nuoret maksavat 250 euroa kuussa, minkä lisäksi he sitoutuvat viettämään vanhusten kanssa aikaa kolmesta viiteen tuntia viikossa.
– Suomessa ikärakennemuutos on voimakas, mikä vaatii uudenlaisia tapoja pitää ihmisistä huolta, Tuomaala toteaa.
Jokaisella oikeus yhdenvertaiseen asumiseen
Mikkelin messutapahtuman neljä teemaa lähtivät Tuomaalan mukaan tarpeesta herättää keskustelua tärkeistä aiheista. Messukodeissa päästään tänäkin kesänä näkemään muun muassa älykkään kodin ratkaisuja, tutustumaan viimeisimpään rakentamisen trendeihin sekä aistimaan tulevaa. Kun rinnalla herätetään keskustelua, saa kotiin viemisiksi myös uutta ajateltavaa.
Messualueen keskiössä olevan AsukasAreenan keskusteluissa kuullaan tänä vuonna muun muassa kansanedustajia, tutkijoita ja asiantuntijoita.
– Ajatus lähti siitä, mihin me haluamme vaikuttaa ja mikä nousee esiin erityisesti Mikkelissä: mistä asumisen hyvinvointi esimerkiksi koostuu? Keskustelun myötä ihmiset pystyvät havainnoimaan ja näkemään tärkeitä teemoja konkreettisemmin, Tuomaala selventää.
Elokuun 13. päivään saakka kestävä messutapahtuma huipentuu teemaviikkoon, joka herättelee pohtimaan muun muassa asumisen tulevaisuutta. Yhdenvertainen asuminen on yksi käsitteistä, jota nostetaan keskusteluun – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
– Yhdenvertaisuus on todella iso sana ja tarkoittaa monia asioita. Se voi olla esimerkiksi esteetöntä asumista. Se ei kosketa vain vahvimpia ja heikompia, vaan aivan jokaista meistä. Suomessa asuntopolitiikassa on pitkään ollut pinnalla se, että keksitään ratkaisuja erilaisiin elämänvaiheisiin asumisen muodosta riippumatta. Teemaa on hyvin luonnollista nostaa esille, Tuomaala sanoo.