Eduskuntatalon peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös turvallisuusjärjestelyt.
– Turvallisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota, kun ajatellaan, mitä esimerkiksi Norjassa tapahtui, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.
Anders Behring Breivik räjäytti autopommin Oslon hallintokorttelissa vuonna 2011. Pommi tappoi kahdeksan ja vahingoitti pahasti hallintorakennuksia.
Eduskuntatalon peruskorjaus
- Peruskorjauksen suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2006. Urakoitsijana on Lemminkäinen Talo
- Korjaustyöt alkoivat loppuvuodesta 2014
- Eduskunta pääsee aloittamaan uusissa tiloissa vuoden 2017 syksyllä
- Peruskorjauksessa korjataan muun muassa salaojat, julkisivu, vesikatto, sisäpinnat, kalusteet, ikkunat, ovet ja valaisimet
- Lisäksi korjataan lämmitys, ilmanvaihto ja sähköjärjestelmä
- Myös turvallisuusuhkiin on määrä varautua
- Hinta on noussut alkuperäisestä noin 200 miljoonasta 272,5 miljoonaan euroon
- Remontin edetessä kävi ilmi, että eduskuntatalo oli huomattavasti huonommassa kunnossa kuin alun perin luultiin
- Peruskorjaus kattaa yhteensä kuusi eduskunnan kiinteistöä
- Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931, ja sen suunnitteli arkkitehti J. S. Sirén
Pääsisäänkäynnille tulevat kapseliovet, jotka toimivat kulkukortilla, kertoo Paavola. Samanlaiset ovet ovat käytössä muun muassa Pikkuparlamentissa ja eduskunnan kirjastossa.
Paavola lisää, että peruskorjauksen yhteydessä eduskuntarakennusten läheiset kadut on paalutettu siten, ettei niille pääse autolla parkkeeraamaan.
– Se on kaikissa parlamenteissa sama. Varaudutaan siihen, että kaikkea voi sattua.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kertoo, että peruskorjauksessa tehdään yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa.
– Turvallisuusjärjestelyistä päättäminen on vielä kesken. Lopputulokseen vaikuttaa vielä sekin, mitä poliitikot päättävät.
Savola sanoo, että turvallisuusjärjestelyt ajanmukaistetaan vastaamaan nykypäivää.
– Jos verrataan vaikka lentokenttien turvallisuuteen, niin 1930-luvulla ei ajateltu samalla tavalla kuin ajatellaan nyt.
– Terrorismia oli silloinkin, mutta nyt se on erilaista.
Keskustalaisten paikalle pystytettiin teltta
Eduskuntatalon peruskorjaus on nyt noin puolivälissä. Paljon on siis vielä kesken. Eduskuntatalon portaiden keskellä ammottaa auton mentävä aukko. Se piti puhkaista, jotta kivimurska ja purettu tavara saadaan ulos ja työkoneet ja uudet materiaalit sisälle.
Pyöreässä täysistuntosalissa on maasta kattoon rakennustelineitä. Näkymä sisäänkäynniltä puhemiehen korokkeelle muistuttaa kiipeilytelinettä. Jakarandapuuviilulla päällystetyt kaarevat pöydät on suojattu vanerikuorilla. Siinä missä keskustan eduskuntaryhmä normaalisti istuisi, on nyt teltta. Teltassa huonekaluentisöijä Mikael Holma on joulukuusta asti hionut ja lakannut istuntosalin pöytiä. Lakkauksen jälkeen pöytien pinnat viimeistellään puuvillaan käärityllä villasukalla.
Holma kertoo, että pöydät ovat sinänsä hyvässä kunnossa. Hänen mukaansa takimmaiset pöydät ovat muihin verrattuna kuitenkin kokeneet hieman kovempia. Ilmeisesti takarivin "raggareiden" jäljiltä, Holma sanoo. Hänen mukaansa pöydissä on esimerkiksi kynsien jälkiä, purukumeja sekä jälkiä korkokenkien koroista.
Töiden edetessä eduskunnasta on löytynyt myös tyhjiä viina- ja kaljapulloja. Ne ovat ilmeisesti 70-lukulaisten toimittajien jäämistöä, koska ne löytyivät lehdistöhuoneesta.
Mahdollisimman lähelle alkuperäistä
Jättiremontin taustalla on tavoite säilyttää tai palauttaa eduskuntatalo mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Esimerkiksi istuntosalin pronssiveistokset vaihdetaan alkuperäisiin kullattuihin kipsiveistoksiin. Huonekaluja on viety entisöitäväksi yhteensä 3500 kappaletta. Niitä kunnostetaan ympäri Suomea ja joitakin Virossa.
Alkuperäinen 20-lukulainen värimaailma säilyy. Rakennuksen eri osien tunnusvärit, kuten Pompeijin-punainen kolmannessa kerroksessa, vedenvihreä Valtiosalissa, neljännen eli valiokuntakerroksen turkoosi ja käytävien harmaa sävytetään hieman aikaisempaa vaaleammaksi. Näin sisälle saadaan enemmän valoa.