Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että lämpökameralla halutaan olevan erityisesti koronatietoisuutta lisäävä vaikutus.
Eduskunta on syksyn aikana huomattavasti tiukentanut koronarajoituksiaan ja yksi toimenpide muiden joukossa on A-sisäänkäynnille hankittu lämpökamera.
– Lämpökamera käyttö lasketaan toistaiseksi päivissä. Se kuuluu syksyn tehostettuihin koronatoimenpiteisiin. Meillä on eduskunnassa hyvin tarkka syyni siitä, ettei korona pääse leviämään. Lämpökameran on osaltaan tarkoitus lisätä tietoisuutta, Rauhio kertoo.
Lämpökamera pystyy reaaliajassa tunnistamaan, onko eduskuntaan tulijalla kuumetta. Yksi koronaviruksen aiheuttamista oireista on kuume.
Ainakaan alkuvaiheessa kukaan kuumeinen ei ole Rauhion tietojen mukaan narahtanut.
– Olisin kuullut, jos joku kuumeinen olisi ollut. Lämpökameran taustalla ei ole ajattelu siitä, että montako ”tärppiä” saadaan. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja herätellä ihmisiä, hän painottaa.
Tuskin pysyvä ratkaisu
Lämpökamerasta ei näillä näkymin tule pysyvää elementtiä eduskunnan sisustukseen, vaikka sillä ehkä voisi olla myös koronapandemian jälkeen käyttöä.
– Tulevaisuudesta ei ole vielä päätetty. Tuskin sitä enää koronan jälkeen käytetään. Tietysti kausi-influenssaa on joka vuosi, Rauhio pohtii.
Eduskunnan tärkeimpiin koronarajoituksiin kuuluu esimerkiksi etätöiden suosiminen. Kansanedustajien määrää täysistunnoissa on rajoitettu ja koronaepidemian takia eduskunnan täysistuntosalin yleisölehteri pysyy suljettuna jopa ensi kesäkuun loppuun saakka.
Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ei järjestetä yleisötilaisuuksia ja Eduskunnan kirjasto on suljettu.
Eduskunnan opastetut vierailut alkavat aikaisintaan kesäkuussa. Opastettujen eduskuntavierailujen tilalle tarjotaan pian digivierailuja.
Eduskunnassa ei tällä hetkellä myöskään järjestetä kokouksia ja -seminaareja, joihin osallistuu ulkopuolisia henkilöitä.
Eduskunnassa työskenteleville on suositeltu kasvomaskien käyttöä.