Chihuahuan kokoiset konnat tappavat krokotiileja Australiassa – yököttävä koe voi koitua pelastukseksi

Tutkijat ovat onnistuneet opettamaan australiankrokotiileja välttämään myrkyllisiä agakonnia, joita tuotiin Australiaan 1930-luvulla sokeriruokopeltoja suojelemaan.

Tuloksista kerrotaan arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedejulkaisussa. Royal Society on nimekäs brittiläinen tiedeakatemia. 

Konnien tuontiin liittyvällä, hyvää tarkoittavalla ajatuksella oli kuitenkin tuhoisat seuraukset, sillä erittäin myrkyllinen konnalaji on osoittautunut oikeaksi vitsaukseksi, jota ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Jopa pienen chihuahuakoiran kokoiseksi kasvavat konnat näyttävät Australian kotoperäisten petoeläinten aistein tarkasteltuna herkulliselta saaliilta, mutta konnien erittämä myrkky koituu niitä syövien petojen kohtaloksi. Kuolema voi seurata jopa minuuteissa konna-aterian jälkeen.

Konnien levittyä krokotiilien elinalueelle, alkoi matelijoiden elinalueilta löytyä kuolleita krokotiileja.

Tutkimuksessa mainitaan, että esimerkiksi Danggu Geikie Gorge -kansallispuiston puistonvartijat löysivät toisinaan myös henkihieverissä kelluneita krokotiileja.

Kuolemankielissä olleet eläimet kärsivät muun muassa kouristuksista, sekavuudesta sekä halvausoireista. Myrkytyksen jo saaneita krokotiileja ei ole onnistuttu pelastamaan

Tiedeväki riensi apuun

Australiankrokotiili on pohjoisen Australian makeanveden petoeläinten kuningas. Pienehkö krokotiililaji voi kasvaa noin kolmimetriseksi (urokset) ja painaa satakunta kiloa.

Naaraat ovat huomattavasti pienempiä. Paikallisen krokotiililajin mieliruokaa ovat muun muassa katkaravut, kalat, sammakot sekä toiset matelijat. 

Australiankrokotiilit voivat etsiä ruokaa myös maan päältä, mikä asettaa ne suureen vaaraan, agakonnien levitessä maan trooppisilla alueilla. Tutkijoiden mukaan krokotiilipopulaatiot ovat pienentyneet merkittävästi niillä alueilla, jonne konnat ovat saapuneet.

Koska konnien leviämistä ei ole pystytty estämään, tutkijat yrittivät nyt opettaa krokotiileja olemaan syömättä myrkkykonnia.

Tieteilijät asettivat krokotiilien asuttamille alueilla vajaat 2 300 syöttiä. Syötit koostuivat agakonnista, joiden myrkkyrauhaset oli poistettu. Konniin oli kuitenkin ruiskutettu huonovointisuutta aiheuttavaa, mutta ei hengenvaarallista, kemikaalia.

Tutkimusta tehtiin Kimberleyn alueella. Krokotiilien käytöstä seurattiin kameroiden avulla.

Tällä tavoin tutkijat kokeilivat, voisiko krokotiileja opettaa välttämään agakonnia, ja tulokset näyttävät lupaavilta. Pahaa oloa krokotiileilla tuottavien konnien lisäksi tutkijat levittävät kana-kontrollisyöttejä.

Krokotiilit oppivat nopeasti välttämään yökötystä tuottavia konnia, mutta kana maistui matelijoille edelleen mainiosti. 

Jää kuitenkin nähtäväksi, kuinka pitkä krokotiilien muisti on sopivaksi ravinnoksi kelpaavien lajien osalta. 

Tutkijoiden käyttämää metodia kutsutaan englanniksi termillä conditioned taste aversion, eli CTA. 

Suomeksi termi voidaan kääntää tarkoittamaan toimintaa, jolla kohde ehdollistetaan välttämään maistamisen kautta jotain haluttua asiaa. 

Lue myös: "Ne näyttivät etsivän kadonneita perheenjäseniään" – surevatko kissat toisen lemmikin kuolemaa? 

Eläinklinikka varoittaa koirien suosituista leluista – hajosi ja tukki lemmikin suoliston: "Oireet olivat aika voimakkaita"

Tällaisia ovat Suomessakin tavatun "hyönteismaailman hirveimmän saalistajan" tappaja-ansat