Britannian poliittisesta kaaoksesta on muutama vaihtoehtoinen polku ulos.
Seksuaalista häirintää konservatiivipuolueessa, koronarajoitusten rikkominen ja juhlintaa – tie Boris Johnsonin eroon on ollut pitkä. Hän on kulkenut kohusta kohuun, mutta ratkaisevan virheen hän teki nimitettyään Chris Pincherin vastuuseen ryhmäkurista konservatiivipuolueessaan, jolloin moni hänen oman puolueensakin sisällä koki luottamuksen kokeneen liian ison kolhun.
Parlamentin ministereille viimeinen pisara oli Pincherin häirintätapaus, johon Johnson ei puuttunut ajoissa. Keskiviikkona hän ilmoitti eroavansa konservatiivipuolueen ja maansa johdosta.
Johnson joutui jo kesäkuussa epäluottamusäänestykseen, josta hän selvisi. Jo tuolloin häntä vastaan äänesti 40% prosenttia hänen puolueen omista kansanedustajista. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokelan mukaan moni ajatteli omien joukossa yleistyvän epäluottamuksen olevan alkusoittoa Johnsonin pääministeriyden lopulle. Epäluottamus oli jo niin suurta, että odotettiin vain milloin se menee lopultakin.
Jokelan mukaan konservatiivipuolue on jakautunut moneen leiriin. Johnson edustaa puolueessaan kovan brexitiä ajanutta siipeä. Kaikki puolueessa ei jakanut hänen kantaansa, ja kun hän sai vallan, jäi se kytemään ristiriitoja puolueessa. Kohut ja skandaalit ovat olleet keinoja, jolla tyytymättömyys on ilmaistu pääministeriä kohtaan.
Lue myös: Pöllöraati pohtii umpikujaan ajautuneen Boriksen kohtaloa – "Johnson on ollut poliittinen kissa"
Ei suuria muutoksia odotettavissa
Sinä aikana kun uutta pääministeriä valitaan, ei politiikassa ole tiedossa suuria muutoksia.