Auton pieninkin vika kannattaa korjata heti – muutoin autosta voi kehittyä todellinen vikapesäke

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Voiko autossa olla sellaista liikenneturvallisuutta vaarantavaa vikaa, josta esimerkiksi vanhemman auton järjestelmät eivät osaa ilmoittaa?

Vastaus: Valitettavan moni autoilija ei välitä ”pikkuvioista”, kunhan auto kulkee eteenpäin. Katsastuksesta haetaan sitten vikalista ja korjataan ne, mitä katsastusmies velvoittaa. Välillä tämä vikalista saattaa olla hyvinkin pitkä, jolloin myös korjaamisesta tulee kallista.

Järkevää autonpitoa olisi, että autoon tullut vika korjautettaisiin heti eikä vasta katsastuksen yhteydessä. Jos yhden vian olemassaolon hyväksyy, tulee kohta toinen ja sitten kolmas. Yleensä vika edesauttaa seuraavan syntymistä ja näin autosta kehittyy vähitellen todellinen vikapesäke, joka ei ole enää toimintavarma eikä turvallinen. Luonnollisesti useamman vian korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin yksittäisen vian.

Vikojen havaitseminen edellyttää auton käyttäjältä hieman huomiokykyä – sinällään muuta asiantuntemusta ne eivät välttämättä vaadi. Autolla tulisi säännöllisesti ajaa radio kiinni ja kuunnella auton omia ääniä. Näin jokaiselle muodostuisi selkeä mielikuva oman auton äänimaailmasta. Kun sitten yhtäkkiä tähän tuttuun äänimaailmaan ilmaantuu uusi ääni, on se auton tapa kertoa kuljettajalleen, että nyt ei kaikki ole kunnossa.

Kolahdus

Tyypillisiä vioista kieliviä ääniä ovat alustan kolahdukset ajettaessa monttuihin.

Mikäli tuntuu, että alusta kolahtaa säännöllisesti, on auto syytä viedä korjaamolle tutkittavaksi vian tarkempaa paikallistamista varten. Usein kolahdukset johtuvat välyksistä alustan puslissa tai nivelissä. Mikäli vian annetaan pahentua, saattaa nivel hajota kokonaan ja aiheuttaa pahimmillaan esimerkiksi auton ohjauskyvyttömyyden.

Kitinä

Toinen tyypillinen asiaan kuulumaton ääni on jarruista kuuluva kitinä, joka saattaa kuulua myös silloin, kun ei jarruteta – esimerkiksi käännyttäessä risteyksessä. Tämä saattaa olla merkkinä jarrupalojen kuluneisuudesta tai jarrujen likaisuudesta.

Jarrupalojen tai levyjen kuluneisuus vaikuttavat auton jarrujen toimintaan. Laahaamaan jääneet jarrut nostavat polttoaineenkulutusta ja aiheuttavat jarrujen tarpeetonta kuumenemista, joka saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koko auto syttyy palamaan.

Rapina tai särähdys

Myös auton käyntiääntä kannattaa kuunnella. Moottorin tavallisuudesta poikkeava rapina tai epämääräinen särähdys käynnistettäessä saattavat kieliä orastavasta jakopään ongelmasta, varsinkin ketjujakopäiden kohdalla. Mikäli vian antaa pahentua, saattaa koko moottori vaurioitua jakopään petettyä.

Starttausääni

Autoa käynnistettäessä kannattaa myös kuunnella, kuinka terhakasti auton startti pyörittää moottoria ennen sen käynnistymistä. Jos alkaa tuntua siltä, että moottori pyörii startilla aiempaa laiskemmin, on akun uusimistarve todennäköinen.

Mikäli käynnistysongelmia on jo näin syksyllä, lienee sanomattakin selvää, että ongelmat eskaloituvat pakkasten kiristyessä. Akku kannattaa siis testauttaa ja tarvittaessa vaihtaa nyt eikä vasta sitten, kun auto on kieltäytynyt käynnistymästä.

Diagnostiikka ei korvaa auton käyttäjän havaintoja

Autot muuttuvat koko ajan hienommiksi. Kehityksen myötä niissä alkaa olla paljon itsediagnostiikkaa ja osa näistä diagonosoiduista vikatiedoista välitetään jo kuljettajalle ajotietokoneen näyttöön – osa edellyttää edelleen testerin tai vastaavan diagnostiikkatyökalun käyttöä. Näiden sähköisten vikojen lisäksi autossa on kuitenkin valtavasti sellaisia mekaanisia kulutusosia, joiden huonosta kunnosta kuljettajalle ei kerrota diagnostiikkajärjestelmän avulla. Nämä edellyttävät sen sijaan autonkäyttäjän omia havaintoja asiasta.

Tietenkin on tärkeää, että auton käyttäjä reagoi myös vikailmoituksen ilmaannuttua ajotietokoneeseen tai varoitusvalon sytyttyä kojelautaan asian edellyttämällä tavalla. Kuljettajan oma vastuunkanto asiassa on ensiarvoisen tärkeää nykyään, kun autojen huoltovälit ovat kasvaneet huomattavasti. Mitenkään tavatonta ei ole, että auto käy huollossa 30 tkm tai kahden vuoden välein. Tuona aikana jos jonkinlainen vika on mahdollinen. 

***

7:34

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Uusimmat

     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.