Asuntomessut näyttää ajautuneen historiansa pahimpaan kriisiin. Kerava peruutti tämän kesän messut ja myös Riihimäki luopui 2027 messuista, molempien mielestä järjestäjä sysää liikaa kustannuksia kaupungeille.
Asuntomessujen lähes koko henkilökunta häipyi sen jälkeen, kun toimitusjohtajaksi nousi Anna Tapio, joka saa kovaa pöllytystä johtamis- ja neuvottelutavoistaan.
Tapio tuli Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajaksi SRV-rakennusyhtiöstä 2019. MTV Uutisten tietojen mukaan pian tämän jälkeen alle kymmenen henkilön työpaikasta lähtivät lähes kaikki.
MTV Uutiset tavoitti viisi lähtenyttä, jotka eivät halua nimiään julki. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Kaikkien kertomukset ovat samansuuntaisia, ilmaisut vain vaihtelevat.
"En enää haluaisi muistella"
Lähtijöiden mukaan uuden toimitusjohtajan johtamis- ja neuvottelutavat pilasivat työpaikan ilmapiiriä sekä myös Asuntomessujen suhteita kaupunkien ja yhteistyökumppanien suuntaan.
"Julkista nolaamista."
"Syrjään jättämistä."
"Alkoi jo tuntua kiusaamiselta."
"Ei sosiaalisia taitoja."
"On sitä parempiakin aikoja nähty."
Kun toimittaja kertoo eräälle entiselle työntekijälle, mitä on muilta kuullut, puhelimesta kuuluu huokaus.
– En enää haluaisi tuota aikaa muistella, mutta tunnistan.
– Ainahan uusi toimitusjohtaja voi uudistaa toimintaa, mutta ilmapiiri muuttui. Hänen käytöksensä oli töykeää ja muistan, miten hän nolasi erään yhteistyökumppanimme julkisesti, kertoo toinen työntekijä.
Tapio: Olen saanut päinvastaista palautetta
Seuraava työntekijä kertoo, miten viime vuoden Loviisan asuntomessut olivat yhteistyökumppaneille ”katastrofi”. Alueen kauppahalli, josta kumppanit vuokraavat myyntipaikkoja, oli bisneksen kannalta aivan väärässä paikassa. Kauppiaat manasivat asiakkaiden vähäisyyttä.
– Tällainen on yhteistyökumppanien väheksymistä. Sitä moni on kokenut.
Toimitusjohtaja Tapio sanoo olevansa yllättynyt kritiikistä ja naurahtaa toimittajan ”hyville tietolähteille”.
– Hyvä, jos kerrot näin. Ehkä sitten pitää pohtia ammatinvalintaa, olenko oikeassa paikassa, jos sinulle tällaista tietoa tulee. Olen saanut päinvastaista palautetta, mutta täytyy miettiä.
Ei messuja, ei kulujakaan
Suomen Asuntomessut on nyt menettänyt peruuntuneiden messujen takia kahden vuoden liikevaihdon ja tulot. Toimitusjohtajan mukaan ”nyt ei ole menojakaan”.
Entisiä työntekijöitä tällainen kommentti hämmästyttää.
– Ei kuluja? Onhan heillä yhä palkattua henkilökuntaa. Vai onko nyt strategiana ajaa messut alas?
Asuntomessujen työntekijöitä on lomautettu ja toimisto Helsingissä on laitettu vuokralle. Nykyinen henkilöstö työskentelee etänä eri puolilla Suomea.
Vaikeat ajat, mutta eteenpäin
MTV Uutiset tavoitti myös nykyisiä työntekijöitä. Osa ei halua kommentoida mitään ja pyytää heti soittamaan toimitusjohtajalle. Osa puhuu avoimesti.
– Olen vain vähän tekemisissä Anna Tapion kanssa, mutta tulen kuulluksi. Työtäni arvostetaan eikä ole pahaa sanottavaa, kertoo tapahtumatuottaja Nanku Piirto.
– Neuvottelut ja sopimukset eivät kuulu minulle, keskityn omaan työhöni valmistelemaan Oulun messuja.
– Tilanteesta on keskusteltu, rakentamisen ajat ovat vaikeat. Uskomme, että tämä on poikkeusaikaa ja keskitymme rakentamaan tulevaa, miettii projektijohtaja Timo Tirri.
Toimitusjohtaja Tapiosta ei lausuta moitteen sanaa.
Tulevaisuus hämärän peitossa
Vuoden 2025 asuntomessut järjestetään Oulussa, 2026 Lempäälässä. Järjestäjän viesti on nyt, että "molemmat etenevät hyvin ja toteutuvat".
Toimitusjohtaja Tapio perustelee peruuntuneita asuntomessuja ensi sijassa maailmantalouden tilalla. Kaupungit eivät saaneet messuja pystyyn, koska korot ovat nousseet ja rakentaminen on kallistunut.
Erään irtisanoutuneen mukaan Asuntomessut on muuttanut sopimuksia kaupunkien suuntaan ”radikaalisti”, ja tämä on johtanut peruutuksiin.
– Helpointa on verhoutua pandemiaan tai rakentamisen hintoihin, sanoo entinen työntekijä. Vaikeita vuosia on ollut ennenkin. Asuntomessut on selviytynyt myös läpi 90-luvun laman.
– Jos toimintaa ei osata sopeuttaa, syy on johtamisessa. Peruutukset heikentävät kaupunkien luottamusta messuihin. Myöskään vuodelle 2028 ei ole tiedossa mitään, vaikka aikaa on enää neljä vuotta.
Toimitusjohtaja Tapion mukaan "useampia vaihtoehtoja on työn alla". Kaikki messut Ouluun 2025 saakka oli sovittu jo ennen kuin Tapiosta tuli johtaja 2019. Hänen aikanaan on saatu neuvoteltua vain Lempäälän 2026 messut.
”Hallituksella ei mitään käsitystä”
MTV Uutiset yritti kysyä Asuntomessujen hallitukselta kommenttia Anna Tapion johtamisen tuloksista. Hallituksen puheenjohtaja Jaana Närö (Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Hekan toimitusjohtaja) ei vastannut MTV Uutisten useisiin yhteydenottopyyntöihin.
Hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Rossilahti (valtiollisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja) totesi olevansa asioista tietoinen, mutta ei halunnut kommentoida, koska on tullut hallitukseen vasta tänä kesänä.
Hallituksen jäsen Joran Hasenson (Kastelli-talojen toimitusjohtaja) ei myöskään kommentoinut, vaan sälytti vastuun median suuntaan toimitusjohtaja Anna Tapiolle, jonka luottamusta ja toimintaa hallituksen tulisi mitata.
Entiset työntekijät kritisoivat hallitusta kyvyttömyydestä tehdä mitään.
– Koska kyseessä on osuuskunta, kukaan ei sitä omista. Kenelläkään ei ole senttiäkään liossa eikä hallituksessa näytä olevan mitään käsitystä, miten toimintaa tulisi kehittää, toteaa eräs entinen työntekijä.
Mikä on toimitusjohtajan käsitys luottamuksestaan hallituksen suuntaan?
– Olet varmaan tätä jo hallitukselta kysynyt. Luulin, että minulla on hallituksen luottamus, Anna Tapio vastaa.
– Hallitus on ilman muuta tietoinen kaikista muutoksista, se päättää messuhankkeet ja on tietoinen tilanteesta.
Uusi sopimus saneluna
Miksi sitten Riihimäki ja Kerava peruivat messunsa?
– Asuntomessut olisi monin tavoin halunnut muuttaa messujen järjestämistä koskevaa sopimusta, jolloin monet riskit olisivat siirtyneet kaupungille, ja tähän emme voineet suostua, kertoo Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu.
Hän sanoo, että Asuntomessut laati uuden lopullisen sopimuksen yksipuolisesti neuvottelematta kaupungin kanssa. Asuntomessut olisi myös saattanut sakottaa Keravaa.
– Tiesimme, että maailmantalouden tilanteen takia rakentajia ei tule niin paljon kuin ennen on tullut. Ja siitäkin olisi sakotettu, jos ei ole riittävästi omakotitaloja rakennettu tänne.
Toimitusjohtaja Tapion näkemys sopimusneuvotteluista on täysin päinvastainen:
– Kerava ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta, emme ehtineet tehdä mitään uutta sopimusta. Ei meillä ollut tarvetta muuttaa sitä. Sen pohjalta olisimme voineet tehdä valmisteluja.
Kustannukset avattava ajoissa
Riihimäellä ei ehditty edes puita kaataa tonttimaan tieltä, kun kaupunki totesi, että lasku itse messutapahtuman järjestämisestä on liian kova.
– Mitä meille olisi jäänyt lipputuloista, pysäköintituloista ja millainen hintalappu olisi tullut muista tapahtuman järjestelyistä? Emme päässeet sopimukseen, kertoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
Miksi messut kaatuivat messutapahtuman pystyttämiseen, kaupungin vastuullahan on ensisijaisesti rakentaa talot?
Tämä on hyvä kysymys, miettii kaupunginjohtaja Jouni Eho tyynesti.
– Uskon, että Asuntomessuilla on itsetutkiskelun paikka. Miten he konseptia ja neuvotteluja kehittävät, että nähdään hyvissä ajoin kustannukset, mitä itse tapahtumasta kaupungeille tulee.
Kerava järjesti puolivalmiille asuntomessualueelle oman festivaalin, ja Riihimäellä rakennetaan omaan tahtiin. Suurta pettymystä ei ole ilmassa kummassakaan kaupungissa.
Jotain on tehtävä toisin
Asuntomessut on Suomen kesän merkittävimpiä tapahtumia. Toimitusjohtaja Anna Tapio myöntää, että heidän on nyt tehtävä asioita toisin, jotta peruutuksia ei enää tulisi.
– Meidän pitää entistä tarkemmin kuunnella, miksi kunta haluaa asuntomessut, millaisia ovat niiden odotukset ja tarpeet. Sitten meidän pitää laittaa kaikki peliin, että me osoitetaan se hyvä kumppanuus. Olemme jatkossa alusta asti mukana suunnittelussa, että voisimme auttaa.
– Emme ole kriisissä, olemme murroksessa, vakuuttaa toimitusjohtaja Tapio.