Valtiovarainministeriön työryhmä julkisti keinoja, joilla suomalaisten kasvavaa velkaantumista pyritään suitsimaan. Työryhmä esittää, että kotitalouksien lainojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin.
Video: Millä hinnalla laina irtoaa pankista? Aiheesta keskustelemassa OP-ryhmän toimialueen johtaja Kaisu Christie.
Kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainoista, työryhmä ehdottaa.
Lisäksi asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli heinäkuussa Suomen Pankin tilaston mukaan 20 vuotta ja 7 kuukautta.
Työryhmä ehdottaa rajoituksia myös taloyhtiölainoihin, joita käytetään aiempaa enemmän korjausrakentamisen lisäksi uudisrakentamisen rahoitusmuotona. Taloyhtiölainat ovat asuntoyhteisöille myönnettyä yhtiölainaa, jonka takaisinmaksusta kotitaloudet vastaavat yhtiövastikkeiden muodossa. Työryhmän selvityksen mukaan nykyisin kotitalouksien velasta arviolta noin 14 prosenttia on taloyhtiölainaa.
Työryhmä ehdottaa, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta, ja myös sen takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta.
Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina varoitelleet toistuvasti velkaantumisen riskeistä. Huolta ovat aiheuttaneet muun muassa kotitalouksien velkaantumisasteen pitkään jatkunut kohoaminen sekä taloyhtiölainojen voimakas kasvu.
Valtiovarainministeriö asetti vuosi sitten työryhmän selvittämään toimia, joiden avulla kotitalouksien velkaantumista voisi hillitä.
Työryhmä on nyt luovuttanut muistionsa valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.) ja lakimuutoksia edellyttävät esitykset lähtevät tänään lausuntokierrokselle.
– Raportti antaa pohjan käydä laaja-alainen keskustelu niistä keinoista, joita meidän tulisi ottaa käyttöön velkaantumisen hillitsemiseksi, Lintilä kommentoi tiedotteessa.
Historiallisen korkea velkaantuneisuus
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut historiallisen korkeaksi, ja maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Tilastokeskus julkisti perjantaina lukuja kotitalouksien velkaantumisasteesta, joka kohosi tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä 128 prosenttiin.
Kotitalouksilla oli huhti-kesäkuussa yhteensä 153 miljardin euron edestä asuntolainoja ja muita lainavelkoja.
Kotitalouksien velkaantumisasteella tarkoitetaan lainavelkojen suhdetta käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkaantumisaste on kohonnut miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1997, jolloin lukema oli noin 60 prosenttia.
Lue myös: Kotitalouksien ylivelkaantuminen huolestuttaa – EU:n riskivalvoja tiukentaisi suomalaisten lainakattoa merkittävästi
EU:n komitea varoitteli Suomea
Myös EU:n järjestelmäriskikomitea suositteli viime viikolla, että suomalaisten kotitalouksien lainojen enimmäismäärää tulisi rajoittaa suhteessa tuloihin. Asuntolainakattoa tulisi komitean mielestä tiukentaa niin, että vakuudeksi hyväksytään ainoastaan lainaa turvaava kiinteistö.
VM:n työryhmän ehdotuksen mukaan lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyisi ennallaan, mutta koskisi jatkossa myös muita asuntolainan myöntäjiä kuin luottolaitoksia.
Nykyisin asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Ensiasunnoissa katto on 95 prosenttia.
– Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen tiedotteessa.
Selvityksessä ehdotetaan lisäksi muun kuluttajaluotonannon valvonnan siirtämistä Finanssivalvonnalle ja maksukyvyttömyysriskien hallintaa koskevan sääntelyn kehittämistä.