Huonon rakentamisen kulttuurista puhutaan paljon ja hometalot nousevat jatkuvasti otsikoihin. Ongelmana on asiantuntijoiden mukaan rakennusaikaisen valvonnan puute ja Suomen lainsäädäntö, joka kohtelee kaikkia rakennuttajia samalla tavalla.
– Sääsuojaus laiminlyödään, rakenteet kastuvat rakennusvaiheessa, rakennusmateriaaleja ei suojata. Materiaaleille jää turhia välivarastointivaiheita niin, että ne kastuvat. Koska on kiire, betonirakenteet eivät ehdi kuivua, rakennusmestari Matti Eklund luettelee virheitä, jotka johtavat kohuihin heikkolaatuisesta nykyrakentamisesta ja hometalohelveteistä.
Myös ympäristöministeriön hometalkoiden päällikkö Juhani Pirinen kertoo, että jos suojauksesta ei ole erikseen sovittu sopimuksessa, se tehdään juuri ja juuri lain kirjaimen mukaan. Kun rakennusurakan hinta kilpailutetaan, ne urakoitsijat, jotka eivät ole budjetoineet materiaalien ja rakennuksen sääsuojausta mukaan, pärjäävät paremmin. Ja mitä enemmän rakennusvaiheessa onnistutaan säästämään, sitä suuremmat katteet kiinteästä hinnasta jää urakoitsijayritykselle.
Urakkahinta ei ole ainoa asia, johon kilpailu kohdistuu. Usein rakennuttajat kilpailevat myös urakka-ajalla. Tämäkin johtaa Eklundin mukaan siihen, että työvaiheista tingitään.
Rakennusvalvojan työ on valvoa sitä, että maankäyttö- ja rakennuslakia noudatetaan kosteudelta suojautumisessa kovasta kilpailusta huolimatta. Hänen arvionsa varassa on, kuinka tarkkaan lakia tulee noudattaa. Valvonta on kuitenkin vaihtelevaa. Pirinen selittää, että osa rakennusviranomaisista ei edellytä edes suunnitelmaa kosteudelta suojautumiselta ja Eklundkin valittelee, ettei osalla kunnista ole valvontaan riittäviä resursseja.
– Ei viranomaisilla ole mahdollisuutta valvoa sitä, että kosteudenhallinta toteutetaan sopimusten mukaisesti. On aika poikkeus, että viranomaiset huomauttaisivat asiasta, Eklund kertoo.
Vahinkojen osoittaminen jälkikäteen hankalaa
Noin vuosi rakennuksen käyttöönoton jälkeen sille tehdään vuositarkastus, jossa kohde käydään läpi. Asunto-osakkeen omistaja voi silloin ilmoittaa havaitsemastaan virheestä rakennuksessa. Eklund selittää, että kahden vuoden ajan rakennuksen käyttöönotosta on rakentajan vastuulla näyttää toteen, ettei virhettä ole tapahtunut. Jos virheen havaitsemisessa kuluu yli kaksi vuotta asunnon käyttöönotosta, siitä voi vielä valittaa, mutta todistustaakka siirtyy asunnon omistajalle.
