Asiantuntijat: Korona-ajan päätöksenteko kaatui ja henkilöityi koronaministeriin

Asiantuntijoiden mukaan ainakin yleinen varautuminen ja siihen liittyvät lait ovat nyt aiempaa paremmalla tolalla.

Kiinan Wuhanista maailmalle vuonna 2019 levinnyt koronavirus tartutti vauhdilla myös Suomessa. Pandemia on ohi, mutta koronavirus ei ole kadonnut minnekään.

SDP:n Krista Kiuru toimi perhe- ja peruspalveluministerinä vuosina 2019-2022.

– Valmiuslain käyttöönoton ja poikkeusolojen julistamisen on kokoluokaltaan sellainen, ettei voi rehellisyyden nimissä sanoa kenenkään osanneen ajatella sellaisen iskevän.

Kriisin kestävä Suomi-paneelissa esiin nousi myös varmuusvarastojen ja tartuntatautilain puutteet. Tauti yllätti useita kertoja myös THL:n asiantuntijat.

– Varmaan se yksi yksittäinen ero meidän aikaisempiin varautumissuunnitelmiiin oli pitkä kesto. Sen keston vuoksi alkoi vaikuttaa koko yhteiskuntaan, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoo.

"Kansainvälisesti arvioituna Suomi pärjäsi hyvin"

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden mukaan päätöksenteko kaatui ja henkilöityi koronaministeriin, vaikka pandemian vaikutukset koskivat monia ministeriötä, kuten lentokentän rajoituksissa.

Kirsi Varhila toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2019-2022.

– Toimivalta oli seitsemällä eri viranomaisella, jolloin sitä aikansa palloteltiin. Kukaan ei ottanut johtamisvastuuta, niin se rantautui STM:n syliin ja saatiin tilanne haltuun, Varhila sanoo.

Pandemian jälkeen Suomeen on valmisteilla uusi tartuntatautilaki ja valmiuslaki. Myös varmuusvarastot on päivitetty.

– Me teimme kaikkemme, että näitä vaikutuksia tulisi mahdollisimman vähän ja mahdollisimman vähän ihmishenkiä menetettäisiin. Täytyy sanoa, että kansainvälisesti arvioituna Suomi pärjäsi hyvin, Kiuru toteaa.

Sote-henkilöstön riittävyys oli ongelma koronakriisissä ja se nähdään myös tulevaisuuden kriisien yhtenä isona haasteena.

Lue lisää: Kenen oikeudet menivät edelle, kun koronarajoituksia tehtiin? "Paperit eivät olleet kunnossa"