Suomi ei ollut varautunut koronapandemian kaltaiseen kriisiin. Tämä kävi ilmi, kun päättäjät ja tutkijat kokoontuivat Helsingin yliopistolle pohtimaan korona-ajan kokemuksia ja sitä, miten Suomi voi valmistautua kohtaamaan vastaavia kriisejä jatkossa.
Asiantuntijoiden mukaan ainakin yleinen varautuminen ja siihen liittyvät lait ovat nyt aiempaa paremmalla tolalla.
Kiinan Wuhanista maailmalle vuonna 2019 levinnyt koronavirus tartutti vauhdilla myös Suomessa. Pandemia on ohi, mutta koronavirus ei ole kadonnut minnekään.
SDP:n Krista Kiuru toimi perhe- ja peruspalveluministerinä vuosina 2019-2022.
– Valmiuslain käyttöönoton ja poikkeusolojen julistamisen on kokoluokaltaan sellainen, ettei voi rehellisyyden nimissä sanoa kenenkään osanneen ajatella sellaisen iskevän.
Kriisin kestävä Suomi-paneelissa esiin nousi myös varmuusvarastojen ja tartuntatautilain puutteet. Tauti yllätti useita kertoja myös THL:n asiantuntijat.
– Varmaan se yksi yksittäinen ero meidän aikaisempiin varautumissuunnitelmiiin oli pitkä kesto. Sen keston vuoksi alkoi vaikuttaa koko yhteiskuntaan, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoo.
"Kansainvälisesti arvioituna Suomi pärjäsi hyvin"
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden mukaan päätöksenteko kaatui ja henkilöityi koronaministeriin, vaikka pandemian vaikutukset koskivat monia ministeriötä, kuten lentokentän rajoituksissa.