Asiantuntija: "Poliisin kannanotot vieraita mielenosoitusoikeudelle" – tapaus toi mieleen KKO:n ratkaisun turkisaktivisteista yli 20 vuoden takaa

Rautiainen antoi haastattelunsa STT:lle ennen poliisin tämän päivän lausuntoa.

 Poliisi tviittasi aiemmin muun muassa, ettei se hyväksy Valtioneuvoston linnan uloskäyntien miehittämistä ja valtiojohtoon vaikuttamista.

–  Tämähän on hyvin vieras kannanotto mielenosoitusoikeudelle. Mielenosoitusoikeuden ytimessä on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, Rautiainen sanoo. 

Näin mielenosoitusoikeus suojaa nimenomaisesti rauhanomaista valtiovaltaan vaikuttamispyrkimystä.

KKO:n ratkaisu turkisaktivisteista antaa ennakkotapauksen

Rautiaisen mukaan kiinnostavin oikeudellinen kysymys liittyy kuitenkin aktivistien lukittautumiseen Valtioneuvoston linnan oveen.

Suomessa on aiemmin tehty korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu samankaltaisesta tapahtumasta. Ratkaisu annettiin tapauksesta, jossa eläinoikeusaktivistit lukitsivat itsensä Aleksanterinkadulla Helsingissä sijaitsevan turkisliikkeen oveen vuonna 1998.

Tämä esti liikkeen toiminnan kokonaisuudessaan, mitä nyt ei Elokapinan tapauksessa tapahtunut, Rautiainen sanoo.

Lue myös: Helsingin poliisi myöntää MTV Uutisille tehneensä useita virheitä Elokapina-asiassa: Valtionjohtoa ei evakuoitukaan – "Valtioneuvoston linnassa on ollut turvallista"

Aktivistit tuomittiin tuolloin hallinnan loukkauksesta. Kyseessä oli äänestysratkaisu, joka jakoi korkeimman oikeuden. Niukka enemmistö äänesti sen puolesta, että hallinnan loukkauksen tunnusmerkistö täyttyi.

–  Nythän ei ole edes väitetty, että kyseessä olisi ollut hallinnan loukkaus. Ja siitäkin annettiin silloin äänestysratkaisu. Eli jos oveen itsensä lukitseminen on vaivoin hallinnan loukkaamista, niin silloin se on hyvin epätodennäköisesti tunkeutumista, Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan nimenomaan rakennuksen oveen lukittautumiseen liittyy sellaisia oikeudellisia jännitteitä, joista voisi käydä oikeudellisestikin relevanttia keskustelua. Sen keskustelun kiinnekohdat ovat kuitenkin hänestä jo hämärtyneet.

–  Koska mielenosoitusoikeus on poliittisten oikeuksien ytimessä, niin keskustelun siitä, miten meidän yhteiskunnassa sitä jäsennetään, pitäisi tapahtua lainsäädännön kautta. Nyt se on valitettavasti irtaantunut siitä.

"Milloin portaiden käyttäminen muuttuu rakennukseen tunkeutumiseksi?"

Poliisi totesi Elokapinan mielenosoitukseen liittyen Twitterissä myös, että valtioneuvoston rakennukset nauttivat erityistä julkisrauhan suojaa, jolla turvataan valtion päätöksentekokykyä.

Rautiaisen mukaan julkisen rakennuksen eli valtioneuvoston portaat ovat kokoontumiseen sopivia paikkoja siinä missä muutkin.

–  Kun arvioimme sitä julkisuusrauhan perustunnusmerkistöä vasten, niin siinä todetaan, että julkisrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka tunkeutuu johonkin rakennukseen. Ja silloin arvioitavaksi tulee, että jos portaat on sallittu kokoontumislain hyväksi katsomaksi paikaksi ja julkisrauhan rikkominen edellyttää rakennukseen tunkeutumista, törkeässä tekomuodossa pitäisi olla kyse valtioneuvoston rakennukseen tunkeutumisesta.

–  Meidän tulee silloin arvioida, milloin portaiden käyttäminen muuttuu rakennukseen tunkeutumiseksi. Tässä kohtaa, kun poliisi tuon lausuman esitti, niin ainakaan oman ymmärrykseni mukaan minkäänlaista tunkeutumista tai yritystä ei ollut, Rautiainen summaa.

Lue myös: Elokapina ei tehnyt ennakkoilmoitusta mielenosoituksesta Valtioneuvoston linnalla: "Katsottiin, että voidaan toimia niin"

Lue myös: Presidentti Niinistö kertoo HS:lle: "Ei minua reititetty mitään muuta kautta kuin sitä, mitä aina kuljen"