Tyyli- ja tapakouluttaja Riitta Pulla neuvoo, miten saa aikaan hyvän juhlapuheen.
Valmistaudu ja mieti rakenne
Juhlapuheen laatimiseen löytyy nykyään yllin kyllin tietoa ja hyviä ideoita netistä ja kirjoista. Puheen aloituksen on hyvä olla vaikuttava tai hauska: sellainen, että se jää mieleen ja herättää kiinnostuksen. Myös kolmiosaisuus kuuluu juhlapuheeseen, eli siinä on oltava aloitus, sanoma ja lopetus. Lopetuksenkin on syytä olla mieleenpainuva.
Valitse sopiva hetki
Juhlaillallisten järjestäjä – isäntä tai emäntä – aloittaa ruokailun tervetuliaispuheella, jonka päätteeksi kohotetaan malja. Ruokailun aikana puheita ei mielellään pidetä, jotta jokainen saisi syödä ja juoda omassa tahdissaan seurustellen. Ruokailun lopussa kunniavieras pitää kiitospuheen.
Muut voivat ryhtyä puheeseen, kun ollaan seurusteluvaiheessa ja vapaammissa tunnelmissa. Ensin on tietysti hyvä jotenkin ilmaista, että haluaisi sanoa muutaman sanan. Sinänsä puhe voi kyllä olla spontaani. Siitä ei tarvitse sopia etukäteen juhlakalun kanssa.
Suomalaisten vähäpuheisuuden havaitsee kielteisimmin surujuhlissa, joissa juuri kukaan ei aukaise suutaan ja tunnelma on ankea. Pitäisi rohkaista itsensä, kilisyttää lasia ja kertoa joitakin lämpimiä kokemuksia vainajasta. Samoin kuin iloisemmissakin tilanteissa.
Pitäydy kohtuudessa, älä pitkitä
Jos puheessa nojaa itsekeskeisesti vain omaan tietoon, erinomaisuuteen ja pätevyyteen, kuulijoille tulee mieleen, että tuo ihminen kuuntelee mielellään omaa ääntään. Ei ole hyvä pitää pitkää puhetta jaaritellen jotain asian vierestä ilman, että on oikeastaan mitään sanottavaa kuulijakunnalle.
