Kirurgi Jorma Salmela palasi vastikään työkomennukselta Haitista. Studio55.fi selvitti, mikä on ammattilaisen näkemys maanjäristyksen runteleman maan tämänhetkisestä tilanteesta.
Kirurgi ja kansainvälisen terveydenhuollon asiantuntija Jorma Salmela on työskennellyt vaativissa olosuhteissa kriisialueilla ympäri maailmaa. Haitin komennukselle hän lähti puoli vuotta maanjäristyksen jälkeen, ja hänen komennuksensa päättyi 2. marraskuuta.
Salmela selvittää alkuun, että luonnonkatastrofeissa, kuten Haitin tapauksessa, kiireellisen kirurgisen avun tarve kestää keskimäärin 3−4 kuukautta. Sodissa (man made disasters) kiireellisen hoidon tarve riippuu siitä, miten kauan aseellinen konflikti jatkuu.
− Minun aikanani meidän kenttäsairaalassa ei ollut enää yhtään suoraan maanjäristykseen liittyvää kirurgista potilasta.Potilaamme olivat tyypillisiä sekasortoisen maan kiireellistä kirurgista hoitoa tarvitsevia: akuuttia vatsaa, liikennetapaturmia, puukotettuja, ammuttuja, raiskattuja ja keisarinleikkausta tarvitsevia raskaana olevia naisia.
− Haitihan on hyvin rikollinen maa. Siellä ryöstöt ja raiskaukset ovat lähes päivittäisiä ja aseelliset jengit ottavat väkivalloin haluamansa, Salmela kertoo.
Vaikea tilanne
Salmela toivoo ihmisten ymmärtävän, että avuntarve jatkuu myös välittömän kriisitilanteen jälkeen; Haitin tapauksessa vielä pitkään.
Kyseessä on koko läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jonka terveydenhuolto ja infrastruktuuri eivät toimineet kunnolla edes ennen tuhoisaa luonnonkatastrofia.
− YK:n yksi määrittelykriteeri liittyy siihen, miten perushygienia eli viemäröinti, jätehuolto ja puhtaan veden saanti hoidetaan. Jo ennen maanjäristystä muut kehitysmaat olivat edistyneet tällä saralla viimeisen 20 vuoden aikana. Haitissa kehitys on mennyt taaksepäin, Salmela sanoo.
