Mikä saa 70-vuotiaan eläkkeellä olevan kirurgin lähtemään yhä uudestaan työkeikoille maailman kriisialueille? Kokenut konkari Jorma Salmela kertoo sotakirurgin työstä.
Afganistan, Pakistan, Thaimaa, Afrikka - Jorma Salmelalle on kertynyt kosolti kokemusta sotakirurgiasta maailman kriisipesäkkeissä. Työ keskellä levottomuuksia vaikuttaa ulkopuolisen silmissä valtavalta haasteelta.
− Ei ole kahta samanlaista katastrofitilannetta. Mutta missä tahansa on mahdollista luoda ympäristö, jossa pystytään tekemään turvallisesti hyvätasoista kirurgiaa.
− Ihmisen anatomia ja fysiologia on kaikkialla sama, Salmela toteaa.
Streliiliydestä ei tingitä
Jotta kirurgisen toiminnan harjoittaminen on mahdollista, tiettyjen kriteerien tulee täyttyä.
Tarvitaan sopiva tila ja turvallinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien päässä, jatkuva veden ja sähkön saatavuus ja hyvin koulutettu, kokenut henkilökunta käsittäen sekä lääkärit, sairaanhoitajat että teknisen puolen ja hyvin toimivan huollon.
− Kirurgiassa joko toimimme steriilisti tai ei. Siinä ei ole mitään välimaastoa. Jos välitön ympäristö täyttää steriilit vaatimukset, voimme tehdä turvallisesti leikkauksia vaikka puun alla, Salmela sanoo.
Punaisen Ristin sairaalat ovat yleensä telttasairaaloita tai rakennuksia, jotka voidaa muuttaa lyhyessä ajassa tilapäisiksi sairaaloiksi. Ne ovat hyvin vaatimattomia steriilin ympäristön suhteen.
