Jyväskylässä kaupunginkirjastossa tapahtunut puukotuksen on nostanut tapetille ääriliikkeisiin liittyvän väkivallan. Yhtä henkilöä puukotettiin keskiviikkona Äärioikeisto Suomessa -kirjaan liittyvässä esittely- ja keskustelutilaisuudessa.
Sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen ei pidä tapahtunutta täysin yksittäistapauksena.
– Näitä puukotuksia ja pahoinpitelyjä tapahtuu. Mutta se on eri asia, onko tekijöillä liittymää johonkin laajempaan toimintaan, Mankkinen toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Jyväskylän tapauksesta riippumatta poliisi seuraa äärioikeistoa ja kaikkia muitakin liikkeitä, joissa on väkivallan uhkaa.
Mankkisen mukaan liikkeitä seurataan etenkin sen vuoksi, että ne muodostavat uhan nuorison hyvinvoinnille.
– Nämä rekrytoivat monesti jäseniä nuorten piiristä. Ja sellainen nuori, joka menee tällaiseen liikkeeseen mukaan niin hänellä on aika heikot eväät selvitä jatkossa.
Miksi ääriliikehdintä Suomessa on ollut harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa?
Mankkisen mukaan mallia väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemiseen Suomi voi hakea naapurimaista. Muun muassa Norjassa ja Ruotsissa äärioikeisto on muodostanut jo 80-luvulta lähtien paikoin merkittävänkin turvallisuusuhan. Maista löytyykin sen vuoksi paljon tutkimustietoa siitä, miksi ihminen menee mukaan ääriliikkeisiin.