Asianajajaliitto peräänkuuluttaa sovittelun lisäämistä: "Laiha sovinto parempi kuin lihava riita"

– Mitä laajempi juttu on kyseessä, sitä suurempi hyöty sovittelun avulla saadaan. Esimerkiksi iso hometaloriita on sellainen, jonka selvittäminen on työlästä. Toisaalta asia, joka on osapuolille hyvin tärkeä ja raskas, on yleensä parempi saada se sovittua kuin jäädä odottamaan oikeuden tuomiota, Ruohola toteaa.

Sovittelumahdollisuudesta ei tiedetä

Kari Kotila on toiminut sovittelijana Helsingin sovittelutoiminnassa noin 12 vuoden ajan. Tapaukset, joita hän sovittelee, liittyvät tyypillisimmin nuorten miesten kahnauksiin.

– Prosentuaalisesti suurin osa edustaa noin 20-30-vuotiaiden nuorten miesten erimielisyyksiä, jotka ovat syntyneet kapakassa vietetyn illan jälkeen, Kotila sanoo.

Sovittelutoimiston käsiteltävät tapaukset tulevat harvemmin suoraan tapauksen osapuolilta. Yleensä joko syyttäjä tai poliisi ohjaa osapuolet sovittelijan juttusille. 

– Hirveän huonosti ihmiset tietävät tällaisesta palvelusta. Monesti, kun meiltä ohjaaja ottaa osapuoliin yhteyttä ja kysyy sovitteluun halukkuutta, tämä on suurimmalle osalle ensimmäinen kerta, kun he kuulevat mitään sovittelusta, Kotila toteaa.

Sitoutumista vaaditaan

Sovittelu ei takaa kaikille apua, mutta parhaimmillaan se toimii silloin, kun molemmat osapuolet ovat sitoutuneita ja halukkaita selvittämään vaikean tilanteen.

– Se sopii sellaisille ihmisille, jotka ovat kykeneviä kohtamaan myös sen toisen osapuolen. Sellaisille, jotka ovat kykeneviä kuuntelemaan kritiikkiä toiselta osapuolelta ja myös antamaan kritiikkiä. 

– Vahvimmin on jäänyt mieleen sellaiset tapaukset, joissa on kyse lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Alussa tekijä on voinut suhtautua ylimielisesti tai vähättelevästi tilanteeseen, mutta tapaamisten myötä epäilty on saattanut ottaa yhteyttä ja todennut, että hänellä on ongelma. Näitä tapahtuu aika harvoin, mutta sovittelijalle sellaiset tilanteet ovat hyvin vaikuttavia ja palkitsevia, Kotila kuvailee.