Laitaoikeistolainen ja populistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) jyrää syksyn osavaltiovaaleissa Itä-Saksassa. Se on uusi kylmä suihku liittokansleri Angela Merkelin horjuvalle hallitukselle. Tunnetun saksalaisprofessorin mielestä vaarallisinta on se, että itäsaksalaisten protestista hyötyy eniten juuri uusnatseja liehittelevä AfD.
– Saksojen yhdistymisen jälkeen tehtiin vakavia virheitä, joita ei ole korjattu. Itäsaksalaiset ovat tyytymättömiä ja jatkuvasti radikalisoituva AfD pystyy parhaiten purkamaan tätä tyytymättömyyttä, Saksan äärioikeistoa pitkään tutkinut professori Hajo Funke erittelee MTV Uutisille Berliinissä.
AfD on korjaamassa merkittävät vaalivoitot syyskuun kolmissa osavaltiovaaleissa Itä-Saksassa. Sosiaalidemokraattien pitkään hallitsemassa Brandenburgissa AfD nousee todennäköisesti suurimmaksi puolueeksi.
Puolue hallitsee poliittista keskustelua
Hallitusta AfD ei pääse muodostamaan, mutta se hallitsee poliittista keskustelua.
– Puolue kanavoi itäsaksalaisten vihan turvapaikanhakijoihin, turkkilaisiin ja kerta toisensa jälkeen myös juutalaisiin. Sen johtajat haluavat, että yhteiskunnallinen tilanne kärjistyy ja että myös Saksaan tulee autoritäärinen hallinto Unkarin mallin mukaan.
– Tai ehkä he haluavat vielä enemmän. Mehän tunnemme oman historiamme, Funke varoittaa.
Uusnatsi-ideologiasta vakuuttunut poliitikko
Hänen mukaansa erityisesti AfD:tä Brandenburgissa historialliseen vaalivoittoon johtava kärkiehdokas Andreas Kalbitz on "syvällisesti nationalistisesta ja erityisesti uusnatsien ideologiasta vakuuttunut poliitikko".
– Hän on antanut selvästi ymmärtää, että natsien toteuttamaa juutalaisten kansanmurhaa kyseenalaistavaa historiankirjoitusta tarvitaan, Funke alleviivaa.
AfD:n sisällä on meneillään valtataistelu lännestä Baden-Württembergistä tulevan puoluejohtaja ja europarlamentaarikko Jörg Meuthenin sekä Kalbitzin kaltaisten Itä-Saksan äärioikeistolaisten välillä. Perussuomalaiset kuuluvat EU-parlamentissa samaan oikeistoryhmään Meuthenin AfD:n kanssa.
Professori Funken arvio on, että maltillisten peli AfD:ssä on jo pelattu.
– Minä en tunne yhtään puolueen johtohahmoa, joka vakavasti ja uskottavasti yrittäisi tehdä pesäeroa puolueen pahimpiin oikeistoradikaaleihin.
"Emme ole rasisteja"
Vaalitilaisuuteen valmistautuva Brandenburgin AfD:n kärkiehdokas Andreas Kalbitz kuuntelee Brandenburg an der Havelin torilla hymyssä suin tutkijan väitteitä.
– Ne ovat yksinkertaisesti vääriä. Emme me halua kumota nykyistä järjestelmää, Kalbitz tähdentää MTV:n Uutisille.
– Emmekä ole rasisteja. Meillä on paljon maahanmuuttajia jäseninä ja puolue ajaa myös heidän etuaan. Kyse on ennakkoluuloista, joita tiedotusvälineet paisuttelevat. Ne eivät vastaa todellisuutta, hän jatkaa.
Funken mielestä tilanne on täsmälleen päinvastainen. Iso osa Saksan tiedotusvälineistä, erityisesti suurilevikkinen Bild-Zeitung, pelaa samaan maaliin AfD:n kanssa.
Oikeistopopulisteilla paljon kannatusta
Mielipidemittausten mukaan oikeistopopulistit keräävät reippaasti yli 20 prosentin kannatuksen Brandenburgin, Thüringenin ja Saksin osavaltiovaaleissa syyskuussa.
Brandenburgissa puolue kiilaa ykköseksi, mikä on katkera pala osavaltiota pitkään hallinneille sosiaalidemokraateille (SPD).
Demareiden kannatus sulaa valtakunnallisesti ja puolueella on vaikeuksia löytää uutta puheenjohtajaa, joka pystyy pysäyttämään syöksykierteen. Yhä useampien SPD:n kansanedustajien ja rivijäsenten mielestä puolueen pitää lähteä Merkelin hallituksesta, jos se haluaa nousta takaisin suureksi kansanpuolueeksi.
Myös Merkelin kristillisdemokraattien (CDU) ja Baijerin kristillissosiaalisen unionin (CSU) rivit ovat sekaisin. CDU:n uusi puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer ei ole onnistunut terävöittämään puolueen profiilia ja panemaan kampoihin kannatusmittauksissa kovaa vauhtia nouseville vihreille.
Merkelin hallitus voi hajota jo syksyllä
Berliinissä valetaan jälleen kerran kannuja siitä, koska Merkelin hallitus kaatuu. Synkimpien ennusteiden mukaan Itä-Saksan osavaltiovaaleista voi tulla ratkaiseva vedenjakaja.
Yhä selvemmältä näyttää, että Merkel itse ei jatka vaalikauden loppuun, vaan jättää kanslerin tehtävät viimeistään ensi vuoden alkupuolella.
Vielä alkuvuodesta näytti siltä, että Kramp-Karrenbauer eli AKK on oikeistounionin kiistaton kansleriehdokas. Kesällä Merkel nosti hänet puolustusministeriksi, kun Ursula von der Leyen valittiin EU:n komission johtoon.
Viime aikojen julkiset kompuroinnit ovat kuitenkin heikentäneet AKK:n osakkeita kansleripörssissä.