Edessä häämöttävä vappu on työn juhla, mutta entä, jos ei ole mitään, mitä juhlia? Suomeen muuttanut arkkitehti ei ole löytänyt töitä kuukausien työnhaun jälkeen. Vaikka työpanos ei kelvannut edes siivousfirmalle, mies ei ole lannistunut. Katkeroitumisen sijaan kokemus kasvattaa.
Antonio, 38, istuu pöytään syömään ruisleipää. Hän on juuri palannut arkkitehdeille suunnatusta seminaarista. Siellä hän oli luomassa verkostoja, etsimässä töitä. Antonio rohkaisi itsensä ja lähestyi suuren yrityksen toimitusjohtajaa.
– Tein parhaani ja pidin suomeksi pitchaus-puheeni. Mies sanoi, että olin hänelle ongelma, chileläistaustainen Antonio kertoo kulmiaan kysyvästi nostaen.
Toimitusjohtaja kysyi, haluaisiko Antonio hänen nimikirjoituksensa Antonion käsissä olevaan kirjaan. Antonio tarjosi kynää, mutta mies kaivoi esiin omansa, hutaisi sivulle signeerauksensa ja lähti pois.
Epäonnistunut yritys, jälleen.
Suomessa odotti pettymyt
Arkkitehdin koulutuksen saanut ja alalla työskennellyt Antonio muutti Suomeen helmikuussa.
Muuton syynä oli lupaava sähköpostikeskustelu erään arkkitehtifirman omistajan kanssa. Omistaja vaikutti kiinnostuneelta hankkimaan lisää työntekijöitä. Antonion taidoille saattaisi hyvinkin löytyä käyttöä.
– Ajattelin, että Suomeen muuttaminen olisi hyvä veto. Olen opiskellut täällä Muotoiluinstituutissa ja Aalto-yliopistossa. Osaan myös suomea ja tunnen kulttuurin, Antonio kertoo.
