Joskus keskittymisvaikeudet voivat olla seurausta omasta toiminnastamme, kuten puhelimen jatkuvasta selailusta. Miten paremman keskittymiskyvyn voi saavuttaa.
Älylaitteiden, sosiaalisen median sekä hektisen ja pirstaloituneen työelämän pyörteissä keskittymiskyky alkaa herkästi rapautua. Olet kenties huomannut, että kirjan lukeminen tai johonkin asiaan paneutuminen voi tuntua vaikealta ja nappaat kännykän käteen vähän väliä selataksesi sosiaalista mediaa.
Lue myös: Opiskele fiksusti: Nappaa paremmat vinkit tauottoman pänttäyksen tilalle – "Tulee tehtyä usein järkyttävän paljon turhaa työtä"
Mikä on ADT, itse aiheutettu keskittymisen häiriö?
Itse aiheutetusta keskittymisen häiriöstä käytetään termiä ADT, attention deficit trait. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, kuten ADHD, vaan omilla elintavoilla aiheutettua, kertoo Nina Moisala, aivotutkija ja psykologian tohtori Helsingin yliopistosta. Aivot tottuvat ja muovautuvat sen mukaan, miten niitä käytetään ja miten arkea eletään.
Moisala kertoo, että aivoille monen asian tekeminen samaan aikaan teettää enemmän töitä kuin keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. Multitaskaaminen alkaa väsyttää ja voi olla, että mukaviinkin asioihin, kuten leffan katsomiseen, voi sen jälkeen olla vaikeampi keskittyä.
Itse aiheutetusta keskittymisvaikeudesta voi opetella pois. Yllä olevalla videolla kerrotaan vinkkejä!
Lue myös: Oletko saanut "hiljaisen ylennyksen"? Se ei ole ollenkaan hyvä asia
Ajatusten harhailu on toisaalta normaalia
Työterveyspsykologi Nina Lyytisen mukaan moni on aika taitava siinä, miten itseään keskeyttää. Työelämä on muuttunut tällaista edesauttavammaksi: monesti voi olla kiire ja päällekkäin voi olla meneillään monta tehtävää. Lisäksi työrooleissa saattaa olla epäselvyyksiä. Nämä tekijät voivat edistää ADT:n syntymistä.
– Toki on myös luonnollista, että mieli harhailee välillä. Ei se välttämättä ole aina merkki ADT:stä, hän muistuttaa.
Alla olevalta videolta näet koko haastattelun.
8:09