Paavo Arhinmäen kausi Vasemmistoliiton puheenjohtajana sisälsi värikkäitä käänteitä. Koostimme niistä ikimuistoisimmat.
– Kesäkuu 2009: Ensimmäisen kauden kansanedustaja Paavo Arhinmäki valitaan vasemmistoliiton puheenjohtajaksi Martti Korhosen tilalle. Vastaehdokas Merja Kyllönen taipuu puoluevaltuuston äänestyksessä luvuin 34–20.
– Huhtikuu 2011: Arhinmäki kerää eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä 17 226 ääntä, mikä on neljänneksi eniten koko maassa.
– Kesäkuu 2011: Arhinmäki valitaan Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kulttuuri- ja urheiluministeriksi.
– Elokuu 2011: Arhinmäki herättää ärtymystä jättämällä väliin Helsingin musiikkitalon avajaiset
– Tammikuu 2012: Suomen historian nuorin presidenttiehdokas Arhinmäki saa presidentinvaaleissa 5,5 prosenttia äänistä.
– Heinä–elokuu 2012: Arhinmäki närkästyttää kulttuuriväkeä jättämällä väliin Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlat.
– Elokuu 2013: Arhinmäki aiheuttaa yleisurheilun MM-kisoissa Moskovassa kohun heiluttamalla katsomossa sateenkaarilippua protestoidakseen Venäjän niin sanottua homopropagandalakia.
– Helmikuu 2014: Arhinmäki juhlii villisti Suomen jääkiekkopronssia Sotshin olympialaisissa. Arhinmäki pahoittelee myöhemmin alkoholin käyttöään.
– Huhtikuu 2014: Vasemmistoliitto eroaa hallituksesta, ja Arhinmäki luopuu ministerinpestistään.
– Marraskuu 2015: Arhinmäki ilmoittaa, ettei asetu ehdolle puheenjohtajaksi kesän 2016 puoluekokouksessa.