Vanhemmat viestittävät lastensa nimellä myös itsestään. Nimivalinta voi olla esimerkiksi tapa hakea korkeampaa sosiaalista statusta.
Tällä hetkellä vallalla on kolme nimitrendiä. Monet "uusvanhat", 100 vuotta sitten suosiossa olleet nimet ovat jälleen nosteessa.
– Nykyään annetaan paljon perinteisiä nimiä, joihin suomalaiset ovat tottuneet. On paljon Aino-, Helmi-, Siiri-, Juho-, Niilo- ja Vilho-nimisiä. Tuttuja nimiä isovanhempien sukupolvelta, kertoo Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.
Toinen trendi ovat kansainväliset nimet, joita vanhemmat etsivät populaarikulttuurista.
– Siinä halutaan liittyä kansainväliseen maailmaan, eikä niinkään korosteta suomalaisuutta.
Lapsen nimi kertoo myös vanhemmista ja heidän identiteetistään. Saarelma-Paukkalan mukaan ulkomailla on tehty tutkimuksia sosiaalisen taustan vaikutuksesta nimenantoon.
– Tulosten mukaan alemmat sosiaaliluokat, työväenluokan ihmiset haluavat hienostella nimillä. Suomessa esimerkkinä voisi olla Nico, eli nimessä käytetään vierasperäisiä kirjaimia. Sitten taas hyvinvoiva keskiluokka antaa perinteisiä, tavallisiä nimiä, Saarelma-Paukkala sanoo.
Suomessa ei ole tehty aiheesta tutkimusta, Saarelma-Paukkalan mukaan trendi näyttää rantautuneen myös tänne.

