Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, mistä anemia voi johtua ja miten sitä hoidetaan. Alla Kiminkisen vastaus.
Anemialla tarkoitetaan veren hemoglobiiniarvon mataluutta. Hemoglobiini on punasolujen sisältämä valkuaisaine, joka sisältää rautaa ja jonka tehtävänä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin ja paluukyydillä kudoksista hiilidioksidia. Anemia aiheutuu lisääntyneestä punasolutuhosta (vuoto tai hajoaminen) tai punasolujen huonosta tuotannosta tai niistä molemmista.
Anemia on oire, jonka syy tulee selvittää. Se on avohoidon yleisin verisairaus ja raudanpuute sen yleisin muoto. Maapallon väestöstä 30 prosenttia on aneemisia, ja näistä puolella on raudanpuute.
Suomessa hemoglobiinin (Hb) viitearvo on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l. Hb:n alenemista yli 20 g/l yksilön normaalitasosta voidaan yhtä hyvin pitää anemiaa vastaavana oireena, jonka syy tulee selvittää.
Hb:n arvo voi vaihdella luonnollisista syistä. Jos potilas on kuiva (nauttinut nesteitä liian vähän), on veri sakeampaa ja Hb:n arvo vastaavasti korkeampi kuin todellisuudessa. Sama ilmiö nähdään päinvastaisena raskausaikana, jolloin veressä on enemmän nestettä ja se on laimeampaa. Raskaana olevilla anemian rajana pidetäänkin arvoa 110 g/l.
Hb:n arvo vaihtelee vähän myös sen mukaan, istuuko vai seisooko potilas. Sormenpäästä mitatut pikatestit antavat vain suuntaa antavaa tietoa, ja niihin voi joskus sisältyä huomattavia virhemarginaaleja.