Epävarmuudet lykkäävät kasvua, vaikka ostovoimaa pitäisi olla, kirjoittaa politiikan toimittaja Ossi Rajala.
Tilastokeskus julkaisi tänään murheellista luettavaa Suomen talouskehityksestä: kuluttajien luottamus mataa yhä alhaalla.
Suomen taloustilanteen paraneminen edellyttäisi kuluttajien luottamuksen paranemista, jotta esimerkiksi asuntokauppa virkoaisi kunnolla.
Nyt luottamus on yhä alhaalla eivätkä suomalaiset edelleenkään uskalla tehdä suuria satsauksia arjessaan.
– Kesäkuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna, vaikka kirkastui kesäkuussa aavistuksen, Tilastokeskus kertoo.
Taustalla vaanii huoli työpaikkojen säilymisestä.
– Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi kesäkuussa pessimistisenä. Kuluttajista 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 56 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän, Tilastokeskus toteaa.
Talousasiantuntijat ovat jo jonkin aikaa sanoneet, että edellytykset talouskasvulle ovat olemassa.
Korkotaso on rauhoittunut noin kahden prosentin tienoille, inflaatio laskenut ja uusista palkankorotuksista on sovittu monille aloille. Ostovoimaa pitäisi siis löytyä.
Miksei kasvu jo ala?
Miksi kasvu ei siis ole jo lähtenyt kunnolla liikkeelle?
Yksi vastaus on epävarmuus, jota Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ruokkinut tullipolitiikallaan.
Lähiviikkoina selviää, syntyykö EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kauppasopimusta, joka laskisi tullitasoa tai ainakin estäisi hirmutullien voimaantulon.
Vientivetoiselle Suomelle ei ole samantekevää, riehuuko kauppasota maailmalla.
Epävarmuus maailmantaloudesta voi hyvin heijastua kuluttajien luottamukseen.
– Luottamusmittarin alta paljastuu keskeinen railo: kuluttajien luottamus erkaantuu, kun oman talouden osalta odotukset ovat jo kohtuulliset, mutta Suomen talousnäkymä taas näyttää nihkeältä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa tiedotteessa.
10:40
Kuluttajat siis ajattelevat, että oma taloustilanne on varsin vahva, mutta naapurilla menee varmasti huonosti ja siksi on parempi itsekin varautua heikompiin aikoihin, hän kuvailee.
– Luottamusindikaattorin saldoluku oli -8,6, kun huhtikuussa saldoluku oli -8,4 ja pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7. Luottamus on siis selvästi tavallista heikompaa ja kuluttajien kestopelko järsii kasvun edellytyksiä, Brotherus täsmentää.
Pohja ehkä saavutettu
Monet asiantuntijat ovat ennakoineet, että pohja työmarkkinoilla olisi nyt saavutettu ja elpyminen käynnistyisi syksyllä.
Esimerkiksi asuntokauppoja ei nyt moni suunnittele.
– Asunnonostoaikeet sukelsivat 2000-luvun toiseksi matalimmalle tasolle ja myös asunnon peruskorjausta pohtii tavallista pienempi osuus kansalaisista. Epävarmuuden oloissa lykätään aina kaikkein suurimpia hankintoja, Brotherus muistuttaa.
Nihkeä luottamus talouteen on sikäli ongelmallista, että Suomessa on odotettu selkeää kasvua pitkään auttamaan myös julkisen talouden tasapainottamisessa.
Kesän luvut näyttävät siltä, että kasvu pääsee kunnolla vauhtiin vasta syksymmällä.
Kun luottamusta ei vielä kunnolla ole, kotitaloudet eivät kuluta eivätkä yritykset investoi.
Parhaassa tapauksessa syksyllä näkymä on parempi ja patoutunut kysyntä lähtee vauhdilla liikkeelle.