Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton eli AKT:n käynnissä olevat lakot aiheuttavat monille harmia. Vienti ja tuonti ovat seis, jätekuljetukset viivästyvät ja kohta ruokakaupoissa voi olla pulaa hedelmistä. Lakot ovat oire niin sanotun yleisen linjan hankaluudesta, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Miksei AKT suostu yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin? Tätä kysytään nyt erityisesti työnantajien taholta, kun AKT hylkäsi sunnuntaina valtakunnansovittelijan toisen sovintoesityksen ahtaajien työehtokiistaan.
Kysymys ei ole ihan yksinkertainen varsinkin, kun ”yleinen linja” on pääosin työnantajien oma luomus eikä siitä ole virallisesti sovittu palkansaajien kanssa.
Yleisellä linjalla tarkoitetaan vientivetoista palkkaratkaisua, jossa erityisesti Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välinen sopimus määrittelee palkankorotusten tason myös muille aloille.
Vaikka tästä yleisestä linjasta ei ole virallisesti sovittu, siitä on tullut viime vuosina käytäntö.
Käytäntö on syntynyt, kun työnantajaliitot eivät suostu neuvottelemaan muista sopimuksista ennen kuin ”teknon” ratkaisu on tehty. Palkansaajapuolella mallia kutsutaan sarkastisesti ”työnantaja-tupoksi”.
Lisäksi valtakunnansovittelijan toimisto ei tarjoa sovintoesityksissä yleisestä linjasta suurempia korotuksia eli sovittelijakin on mallin takana.