Analyysi: Kateutta vai aitoa huolta? Suomi on jumissa, roskikset tyhjentämättä ja kauppojen hyllyissä puutteita, kun työmarkkinoita repii huoli "yleisen linjan" riittävyydestä

Kyseessä on tosin niin sanottu perälauta-malli, sillä varsinkin ensi vuoden korotuksista neuvotellaan teknologiateollisuudessa paikallisesti.

AKT hylkäsi eilen palkkaratkaisun, joka olisi nostanut ahtaajien palkkoja kahdessa vuodessa kuusi prosenttia. Tänä vuonna korotus olisi ollut 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko korosti jälleen sunnuntaina, että tarjolla oli riittämätön ja teollisuutta pienempi korotuspaketti.

Kuusi on vähemmän kuin seitsemän – mutta se ei ole ainoa kipeä kysymys

Kuusi on kieltämättä vähemmän kuin seitsemän.

Ero AKT:lle tarjottuun pakettiin syntyy lähinnä siitä, ettei siinä ole mukana satojen eurojen kertakorvausta tälle vuodelle.

AKT ei ole aiemmin neuvotteluissa innostunut kertakorvauksista, sillä ne ovat nimensä mukaisesti kerrasta poikki. Yleiskorotuksena tulevat prosentit säilyvät hamaan tulevaisuuteen.

AKT:n vastapuoli Satamaoperaattorit on puolestaan oikeassa siinä, että kuuden prosentin yleiskorotukset ovat linjassa teollisuuden ”yleisen linjan” varsinaisten prosenttikorotusten kanssa.

Teollisuusliiton seitsemäs prosentti lasketaan kertakorvauksesta, jota ei nyt ole ainakaan vielä AKT:lle tarjottu.

Työehtosopimuksissa on kuitenkin monia muitakin kiistakysymyksiä palkankorotusten lisäksi.

Satamaoperaattorien ja AKT:n kiistassa on ollut mukana vääntöä myös esimerkiksi työajoista, mikä voi vaikuttaa kokonaisuuteen.

Näissä niin sanotuissa tekstikysymyksissä voi joskus piillä ratkaisevia elementtejä lopulliselle sovulle.

Intressejä riittää

Työmarkkinajärjestöt ovat viime aikoina vaikuttaneet riitaisilta jopa omiensa kesken.

Erityisesti kunta-alalla viime vuonna tehty sopimusratkaisu närästää yksityisen ja julkisen sektorin välejä yhä, kun viennin palkankorotukset kytkettiin automaattisesti kunta-alalle saataviksi.

Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen ei ole Eteläranta 10:n työnantajajohtajien suosikki. Eteläranta 10:ssä pöyristyttiin, kun kunta-ala hakee yleistä linjaa suurempia korotuksia.

Palkansaajapuolikaan ole nostanut esimerkiksi Tehyn Millariikka Rytköstä ay-liikkeen sankariksi, kun Tehy ja Super hakivat hoitajille muita suurempia korotuksia.

Viime viikkoina myös AKT:n palkkatavoitteet ovat herättäneet huolta myös palkansaajissa.

Huoli liittyy kuitenkin tässä vaiheessa ennemmin työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen kuin kisaan palkankorotusprosenteista.

Teollisuusliitto on huolissaan siitä, ettei kenenkään kohta kannata enää olla päänavaajaliitto, jos yleinen linja ylitetään päänavauksen jälkeen monilla aloilla.

Ylitykset johtaisivat siihen, että päänavaajaliitto jää korotusprosenteissa ajan myötä muista jälkeen.

Samasta syystä tosin nyt AKT pyrkii korkeisiin korotuksiin, jottei se jää jälkeen päänavauksesta.

Sama huoli on julkisella sektorilla ja erityisesti JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pyrkii korostamaan, ettei ”yleistä linjaa” ole, jotta julkiselle sektorille voitaisiin antaa korkeampia korotuksia. Yleinen linja ei olisi JHL:n mielestä aina riittävä.

Lisää euroja haussa kaupan alalle

Kaupan alalla Pam puolestaan puhuu mieluummin tuntuvista euromääräisistä korotuksista kuin prosenteista, koska matalapalkka-alalla prosenttikorotukset jäävät euroissa pieniksi.

Intressejä yleisen linjan suhteen riittää eivätkä intressit ole aina palkansaajapuolella yhtenäisiä.

Taustalla vaikuttaa toki myös se, että palkansaajien on hankala hyväksyä sitä, että naapuriliitto saisi selvästi suurempia korotuksia.

Se voi olla huolta järjestelmän toimivuudesta tai sitten vain silkkaa kateutta.