Ammatteja katoaa kiihtyvällä tahdilla – räätälöidyn koulutuksen tarve kasvaa
Koneen Teollisuusoppilaitoksella on järjestetty hissiasentajan koulutusta jo vuodesta 1951. Tammikuun puolivälissä käynnistyi oppilaitoksen 65. vuosikurssi.
Hissiyhtiö Kone on yksi harvoja suomalaisia yrityksiä, joka kouluttaa itse itselleen työntekijöitä. Hissien huolto ja asennus on itsenäistä työtä, joten ammatti pitää tosissaan erikoistumisen jälkeen myös osata.
– Kyllä se on ihan välttämätöntä tämmöinen koulutus antaa, jotta voi turvallisesti työskennellä ja osaa ripeästi tehdä korjaustyöt ja huollot, sanoo Koneen Teollisuusoppilaitoksen rehtori Seppo Mattlar.
Ilman sähköasentajan tutkintoa hissiasentajan koulutukseen ei ole asiaa. Ja työkokemustakin pitää olla. Koulun maine kulkee puskaradiossa.
– Pari tuttua on käynyt tämän koulun ja he ovat nyt Koneella töissä. Kehuvat paikkaa, joten ei ollut vaikea päätös tätä hakea, kertoo Jurvasta Hyvinkäälle muuttanut Mikko Mannila.
Mikko Mannila on tehnyt sähköasentajan töitä useita vuosia. Nyt hän erikoistuu hissiasentajaksi Koneen Teollisuusoppilaitoksessa, jossa yhtenä kouluttajana toimii Hannu Oksanen.
Kone järjestää hissiasentajan koulutusta tarpeen mukaan, joten kahden vuoden kuluttua työpaikka on liki varma.
– En ole ikinä kuullut, että täällä olisi mitään yt-kierroksia käyty, tai mitään lomautuksia ollut, eli varmalta työpaikalta kuulostaa, toteaa Mannila.
Hissitekniikan lisäksi kurssilla opitaan alan englantia ja yhä enemmän myös asiakaspalvelua.
– Koska hissiä ei voi kutsua tänne tehtaalle takasin, vaan ne pitää hoitaa siellä asiakkaan tiloissa, niin pitää myöskin osata palvella heitä sitten asianmukaisesti, kertoo Koneen Teollisuusoppilaitoksen kouluttaja Hannu Oksanen.
Oksanen on tehnyt pitkän työuran Koneella ja elinikäinen oppiminen on hänelle itselleenkin tuttu juttu.
– Mä olin ensiksi asennushommissa, sitten vika- ja käyntiinajohommissa ja vuonna 2002 siirryin tänne koulutushommiin.
Nyt uusissa hisseissä käytetään tietokoneohjausta. Toisin oli uran alussa.
– Silloin ohjauksessa käytettiin semmoisia puhelinreletauluja ja minireletauluja, jossain vaiheessa oli mikroprosessorisovellutuksia ja siitä ne on kehittyneet kaiken aikaa.
– 40 vuoden takaiset jutut on pikkasen vanhoja mutta ei niitäkään voi vielä hylätä, hymyilee Oksanen.
Robotit tulevat – ammatit katoavat
Muillakin aloilla räätälöidyn ammattikoulutuksen tarve kasvaa.
Syy on karu. Ammatteja katoaa kiihtyvällä tahdilla, kun koneet hoitavat tulevaisuudessa jopa joka kolmannen työn.
ETLAn viime huhtikuussa julkistaman selvityksen mukaan suurimmassa vaarassa ovat esimerkiksi myyjien, pankkitoimihenkilöiden ja tilintarkastajien työt. Pienin työttömyyden uhka on esimerkiksi sairaanhoitajilla ja sähköasentajilla.
Koulutuksen räätälöinnissä pitäisi painottaa osaamista, ei kurssien kahlaamista putkitutkinnoissa.
– Sellaista osaamista mitä ihmisellä jo on, ei kannata eikä pidä opiskella toiseen kertaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusasiantuntija Mirja Hannula.
Ammattikoulutuksen muutoksia varjostavat isot leikkaukset. Tänä ja ensi vuonna säästöä pitäisi kertyä yhteensä 250 miljoonaa euroa. Pelkona on, että säästöt saattavat jyräävät pienten toimialojen koulutustarpeet.
– Ei saisi käydä niin, että kun koulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea tekevät säästöpäätöksiä, niin että esimerkiksi kemian alan koulutus loppuisi kokonaan.
Nyt mietityttävät myös hallituksen kaavailemat itsehallintoalueet. Elinkeinoelämän keskusliitossa toivotaan, että ne eivät nielaise myös ammattikoulutusta.
EK:n koulutusasiantuntijan Mirja Hannulan mielestä ammattikoulutuksen tarveharkinnan pitäisi pysyä keskitetysti opetus- ja kulttuuriministeriössä.
– Ei saisi käydä niin että ammatillisen koulutuksen rahoitus ohjautuu itsehallintoalueille, joka voi sitten päättää, mikä osa rahoituksesta ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mikä ammatilliseen koulutukseen, toteaa Hannula.
– Dokumenteista osa on englanninkielisiä ja varsinkin, kun mennään perushuoltokoulutuksen ulkopuolelle vaativampaan vianhakuun, niin dokumentitkin on englanninkielisiä ja niitä täytyy osata lukea, kertoo Koneen Teollisuusoppilaitoksen rehtori Seppo Mattlar.
Hissiyhtiö Kone pitää omistaan huolta myös työuran aikana.
– Nekin, jotka ovat jo aikaisemmin täällä opiskelleet, käyvät vielä kuusi päivää vuodessa opiskelemassa lisää uusia laitteita, toteaa Mattlar.
