Ammatteja katoaa kiihtyvällä tahdilla – räätälöidyn koulutuksen tarve kasvaa

Oksanen on tehnyt pitkän työuran Koneella ja elinikäinen oppiminen on hänelle itselleenkin tuttu juttu.

– Mä olin ensiksi asennushommissa, sitten vika- ja käyntiinajohommissa ja vuonna 2002 siirryin tänne koulutushommiin.

Nyt uusissa hisseissä käytetään tietokoneohjausta. Toisin oli uran alussa.

– Silloin ohjauksessa käytettiin semmoisia puhelinreletauluja ja minireletauluja, jossain vaiheessa oli mikroprosessorisovellutuksia ja siitä ne on kehittyneet kaiken aikaa.

– 40 vuoden takaiset jutut on pikkasen vanhoja mutta ei niitäkään voi vielä hylätä, hymyilee Oksanen. 

Robotit tulevat – ammatit katoavat

Muillakin aloilla räätälöidyn ammattikoulutuksen tarve kasvaa.

Syy on karu. Ammatteja katoaa kiihtyvällä tahdilla, kun koneet hoitavat tulevaisuudessa jopa joka kolmannen työn.

ETLAn viime huhtikuussa julkistaman selvityksen mukaan suurimmassa vaarassa ovat esimerkiksi myyjien, pankkitoimihenkilöiden ja tilintarkastajien työt. Pienin työttömyyden uhka on esimerkiksi sairaanhoitajilla ja sähköasentajilla.

Koulutuksen räätälöinnissä pitäisi painottaa osaamista, ei kurssien kahlaamista putkitutkinnoissa.

– Sellaista osaamista mitä ihmisellä jo on, ei kannata eikä pidä opiskella toiseen kertaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusasiantuntija Mirja Hannula.

Ammattikoulutuksen muutoksia varjostavat isot leikkaukset. Tänä ja ensi vuonna säästöä pitäisi kertyä yhteensä 250 miljoonaa euroa. Pelkona on, että säästöt saattavat jyräävät pienten toimialojen koulutustarpeet.

– Ei saisi käydä niin, että kun koulutuksen järjestäjät eri puolilla Suomea tekevät säästöpäätöksiä, niin että esimerkiksi kemian alan koulutus loppuisi kokonaan.

Nyt mietityttävät myös hallituksen kaavailemat itsehallintoalueet. Elinkeinoelämän keskusliitossa toivotaan, että ne eivät nielaise myös ammattikoulutusta.

EK:n koulutusasiantuntijan Mirja Hannulan mielestä ammattikoulutuksen tarveharkinnan pitäisi pysyä keskitetysti opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Ei saisi käydä niin että ammatillisen koulutuksen rahoitus ohjautuu itsehallintoalueille, joka voi sitten päättää, mikä osa rahoituksesta ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mikä ammatilliseen koulutukseen, toteaa Hannula.

– Dokumenteista osa on englanninkielisiä ja varsinkin, kun mennään perushuoltokoulutuksen ulkopuolelle vaativampaan vianhakuun, niin dokumentitkin on englanninkielisiä ja niitä täytyy osata lukea, kertoo Koneen Teollisuusoppilaitoksen rehtori Seppo Mattlar.

Hissiyhtiö Kone pitää omistaan huolta myös työuran aikana.

– Nekin, jotka ovat jo aikaisemmin täällä opiskelleet, käyvät vielä kuusi päivää vuodessa opiskelemassa lisää uusia laitteita, toteaa Mattlar.