Ennen alkoholilain viimevuotista uudistusta esiin nousi huoli siitä, että se nostaisi alkoholinkulutusta. Näin ei ole käynyt.
Suomalaiset ovat saaneet ostaa kahdeksanprosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ruokakaupasta nyt vuoden.
Ennen viimevuotista alkoholilain uudistusta arveltiin, että alkoholin parantuva saatavuus nostaisi alkoholinkulutusta ja kansanterveydelliset vaikutukset olisivat negatiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisten alkoholinkulutus kuitenkin jatkoi viime vuonna miltei parikymmenvuotista laskuaan.
Uudistus ei ole vauhdittanut alkoholin myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Samalla Alkon myynti on ollut koronavuosien jälkeen laskussa niin viinien kuin väkevienkin osalta.
THL: Vaikutusten arviointi hankalaa
THL ei kannattanut viimevuotista uudistusta. Se oli huolissaan esimerkiksi myyntipaikkojen moninkertaistumisesta sekä siitä, että vaikutukset alkoholinkulutukseen olisivat kansanterveyden kannalta "vääränsuuntaisia".
Pelkän viimevuotisen uudistuksen vaikutusta kulutukseen on hankala arvioida, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että alkoholin saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset juovat. Kulutukseen vaikuttavat Mäkelän mukaan myös esimerkiksi alkoholin verotus, taloudellinen tilanne sekä erilaiset terveystrendit.
– On aika mahdotonta erottaa, mikä on minkäkin tekijän vaikutusta.
Kulutuksen lasku on ollut keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna se laski noin neljä prosenttia.
Alle kahdeksanprosenttisia viinejä juodaan suhteessa enemmän, mutta montaa muuta juomaa vähemmän, Mäkelä sanoo. Suomalaiset ovat saattaneet esimerkiksi vaihtaa Alkon viineistä helpommin saataviin ruokakauppaviineihin, mutta tutkimustietoa yksittäisten ihmisten siirtymisistä kaupasta toiseen ei ole.
Vakavien alkoholihaittojen, joista THL oli ennen muutosta huolissaan, mittarina voidaan pitää alkoholikuolleisuutta. Se on vähentynyt olennaisesti sitten vuoden 2008, josta alkoholinkulutuksen lasku alkoi, Mäkelä kertoo.
Vuonna 2018 ruokakaupoissa myytävien juomien prosenttirajaa nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Nyt alkoholikuolleisuus on Mäkelän mukaan hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.
Sitä, vauhdittiko juuri tuo uudistus kuolleisuutta, ei voida varmaksi sanoa.
– Mutta tietenkin olisi aikamoinen sattuma, että ne osuisivat juuri samaan aikaan eikä niillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.
Viimeisimmän uudistuksen vaikutusta kuolleisuuteen on niin ikään hankala tässä kohtaa arvioida. Mäkelä kertoo vuoden 2018 uudistuksen olleen kulutuksen kannalta merkittävämpi, koska se vapautti kauppoihin suositumpia juomaryhmiä, kuten lonkerot ja nelosoluet.
Alkon arvio osui oikeaan
Alko arvioi ennen muutoksen astumista voimaan, että lain muutos vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6–11 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana.
Niin myös kävi, kertoo Alkon talousjohtaja Anton Westermarck: myynti on hänen mukaansa laskenut kymmenisen prosenttia.
– Myynnin lasku on ollut melko tasaista kaikissa juomaryhmissä.
Westermarckin mukaan myynnin heikkenemistä selittävät viimevuotinen alkoholilain uudistus, jo pidempään jatkunut alkoholinkulutuksen lasku sekä alkoholiveron korotukset.
Myös yli kahdeksanprosenttisten juomien, eli niiden, joita saa edelleen vain Alkosta, myynti on laskenut. Ainoastaan alkoholittomien juomien myynti on kasvanut Alkossa.
Niin ikään väkevien myynti laskee Alkossa, vaikka viinaa ei saa ruokakaupasta. Selitykseksi Westermarck arvioi kaupasta nyt saatavia vahvempia oluita tai erilaisten miedompien juomasekoitusten, kuten lonkeroiden ja seltzereiden, suosion kasvua.
Juomasekoitustenkin myynti on laskenut, mutta vähemmän kuin monen muun kategorian. Suomalaiset saattavat siis nykyään mieluummin ostaa valmiin juomasekoituksen kuin sekoitella itse omat drinkkinsä väkevistä.
Westermarckin mukaan juomatottumukset kehittyvät hitaasti, joten vielä ei voida sanoa, että viimevuotinen uudistus olisi muuttanut suomalaisten juomista radikaalisti suuntaan tai toiseen.
Myynti ei ole kasvanut ruokakaupassakaan
Päivittäistavarakauppa ry puolestaan kannatti viime vuonna lakiuudistusta. Se perusteli linjaansa muun muassa sillä, että myöskään vuoden 2018 alkoholilain uudistus ei lisännyt alkoholinkulutusta.
Uusi muutos ei ole näkynyt ruokakaupoissa kasvaneena myyntinä, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen. Päinvastoin: alkoholin myynti on jatkanut päivittäistavarakaupoissakin laskuaan.
Siksi alkoholinkulutuksen lasku tuskin johtuu yksin siitä, ettei Alkoon enää vaivauduta menemään.
– Vaikka laajennettiin valikoimaa aika runsaasti, suomalaiset eivät ruvenneet juomaan yhtään sen enempää, Loikkanen sanoo.
Loikkasen mukaan alkoholin myynnin lasku johtuu eniten suomalaisten muuttuneista juomatavoista. Suomalaiset juovat vähemmän ja miedompia alkoholijuomia.
Trendin myötä ollaan Loikkasen mukaan esimerkiksi aiempaa valmiimpia siirtymään matala-alkoholisempaan viiniin: prosenttipitoisuus ei ole viinin valinnassa ratkaisevinta.
Myös ruokakaupoista ostetaan aiempaa enemmän alkoholittomia juomia. Isoin kasvava joukko on Loikkasen mukaan alkoholittomat oluet.
– Juodaan ihan mielellään, mutta se ei välttämättä ole alkoholijuomaa, mitä juodaan.
Uusista päivittäistavarakauppojen tuotteista kuluttajia ovat kiinnostaneet eniten valko- ja kuohuviinit. Oluen ystävistä valtaosa on pysytellyt tutuissa juomissa, eikä laajaa siirtymää vahvempiin oluisiin ole nähty.
– Kyllähän me ollaan tällainen keskiolutkansa kuitenkin, Loikkanen sanoo.
Kohti uutta alkoholikulttuuria
Päivittäistavarakauppa ry:ssä halutaan vahvemmatkin viinit kauppoihin, kertoo Loikkanen. Vahvempien viinien kanssa valikoimasta saataisiin kattavampi, vaikka alkoholipitoisuudella ei olekaan enää niin paljon väliä. Moni suuntaa edelleen esimerkiksi punaviinin perässä Alkoon, koska se saa makunsa juuri alkoholista.
Loikkasen mukaan parempi viinivalikoima voisi edistää jo nähtävissä olevaa suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta humalahakuisuudesta maltillisempaan.
– En edes sano, että ollaan muuttumassa eurooppalaisiksi, vaan muututaan ihan oikeasti suomalaiseen kulttuuriin, jossa alkoholi on enemmän seurustelujuoma, jota juodaan ruuan kanssa.
"Ei ole mitenkään toivottavaa"
Alkon Westermarck sanoo, että kaikkien viinien vapauttamisen jälkeen olisi hyvin mahdollista, että väkevätkin päätyisivät ruokakauppaan ennemmin tai myöhemmin.
Pelkkien väkevien monopolin pyörittäminen olisi hankalaa. Se olisi todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta sekä EU-oikeudellisesti ongelmallista.
Westermarck kertoo, että Alkon myynnistä alle 30 prosenttia tulee väkevien myynnistä, ja siitäkin valtaosa on veroja. Muutos johtaisi Alkon tuloksen todennäköisesti tappiolle.
– Se, mitä jää jäljelle, on kovin pieni osuus, jolla ei pyöritetä kovinkaan isoa palveluverkostoa, Westermarck sanoo.
EU-oikeus puolestaan määrittelee, että kaupan rajoittaminen, kuten alkoholin monopoli, on pystyttävä perustelemaan yleisellä edulla, esimerkiksi kansanterveydellä. Käytännössä olisi siis hankala löytää sellaisia kansanterveydellisiä syitä, joiden perusteella viinit voidaan vapauttaa, mutta väkeviä ei.
Jo viinien vapauttaminen nimittäin laajentaisi alkoholin saatavuutta huomattavasti, ja kavennetun monopolin jättäminen pystyyn voisi asettaa eri juomien valmistajat epätasa-arvoiseen asemaan markkinoilla.
THL:n mukaan vain 21 prosenttia suomalaisista kannattaisi kaikkien viinien vapauttamista, jos se tarkoittaisi myös väkevien siirtymistä ruokakauppoihin.
Westermarck korostaa, että alkoholikeskustelussa tulisi ottaa huomioon suurempi kokonaiskuva yksittäisten pienten muutosten sijasta.
– lko pitää tosi hyvänä, että käytäisiin laaja pohdinta tämän ympärillä.
THL ei kannata vahvempien viinien vapauttamista. THL:n Mäkelä kertoo, että viinin suurempi saatavuus todennäköisesti lisäisi viinin kulutusta.
– Se ei ole mitenkään toivottavaa, koska ei viini ole mikään terveysjuoma.
Myöskään väkevien vapautuminen ei olisi hyväksi kansanterveydelle, Mäkelä sanoo.
Juttua täydennetty kauttaaltaan 28.6.2025 kello 17.41.