EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen. Suomi saattaa saada rahallisesti paketista vähemmän, mutta jäsenmaiden etu on myös Suomen etu, arvioi entinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Stubb itse arvioi elvytyspaketin erinomaiseksi, ja jaettavan rahasumman merkittäväksi. Rahastosta jaettaisiin 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Paketista pitää kuitenkin vielä päästä sopuun jäsenmaiden kesken.
– Tullaan näkemään, sanotaanko aika railakaskin, keskustelu tämän paketin seurauksena 27 jäsenmaan kesken, Stubb arvioi.
Ensin kaikki haukkuvat paketin ja syntyy kriisi. Siitä seuraa kaaos ja jonkinnäköinen epätäydellinen ratkaisu. Sen jälkeen kaikki sanovat, että olihan tämä ihan hyvä, Stubb ennustaa jäsenmaiden tulevia neuvotteluiden etenemistä.
Hän uskoo kuitenkin vakaasti, että yhteisymmärrykseen päästään lopulta.
Rahanjaon oikeudenmukaisuus herättää kysymyksiä
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kertoi aiemmin tänään, että Suomi on saamassa avustusta esimerkiksi maaseudun kehittämisen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Maksut kuitenkin täsmentyvät myöhemmin.
Suomessakin närää on herättänyt paketin rahojen jako, sillä vakavaraisena maana Suomi joutuu usein nettomaksajien puolelle. Suomi olisi halunnut paketin olevan nykyistä ehdotusta lainapainotteisempi.
Stubbin mielestä vastakkainasettelu on turhaa.
– Meidän ei kannata sisäsiittoisesti katsoa tätä keskustelua, ikään kuin ”mitä tästä tulee meille”. Koska meidän on ymmärrettävä se, että Italian talous on osa Suomen taloutta.
Stubbin mukaan elvytyspaketti ei ole mikään kirjanpitoharjoitus siitä, kuinka paljon kukakin jäsenmaa saa. Tilannetta pitäisi katsoa laajemmin kansantalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta.
Stubb: Ei kannata asettaa pohjoista ja etelää vastakkain
Stubbin mielestä koronapandemian aiheuttamaa kriisiä ja elvytystä EU:ssa ei pitäisi ajatella pohjoisen ja etelän vastakkainasetteluna.
– Näkisin tämän enemmän jopa vasemmisto-oikeisto-jakona, missä mietitään millä tavoin voidaan olla solidaarisia ja miten edetä.
Stubb näkee myös tämän kriisin muuttaneen EU:n luonnetta.
– Omalla tavallaan nämä viimeiset kuukaudet ja viikot ovat vieneet oikeasti EU:ta kohti jonkinlaista sosiaalista Eurooppaa. Ja sen me tulemme näkemään tämän paketin ja tulevaisuuden myötä, Stubb sanoo.
– Terveyspuoli on ollut aina sellainen, mikä on jätetty jäsenvaltioiden omalle toimivallalle. Mutta ehkä tällainen epidemia sitten herättää meidät kaikki sille todellisuudelle, etteivät nämä terveysasiat todellakaan tunne rajoja.
Euroopan Unioni on perinteisesti ollut markkinaunioni, mutta kriisit saattavat muuttaa tämän tulevaisuudessa. Mitä se tarkoittaa unionin tulevaisuudessa, ja miten jäsenmaiden valtapeli tulee näkymään jatkossa? Katso Alexander Stubbin haastattelu Viiden jälkeen -ohjelmassa kokonaisuudessaan artikkelin alusta olevalta videolta.