Tarina miehestä, neljästä pojasta ja päärynäpuusta saa sinutkin näkemään asiat hieman eri kantilta.
"Olipa kerran mies, jolla oli neljä poikaa. Hän mietti, miten hän voisi opettaa lapsilleen, ettei mitään pidä tuomita liian nopeasti. Niinpä hän antoi jokaiselle pojalleen tehtävän mennä katsomaan kukin omalla vuorollaan päärynäpuuta pitkän matkan päästä.
Kun jokainen pojista oli käynyt katsomassa kukin vuorollaan päärynäpuuta hyvän matkan päästä, isä kutsui heidät kaikki koolle. Hän pyysi jokaista kuvailemaan vuorollaan, miltä puu oli näyttänyt.
Ensimmäinen pojista kuvaili, että puu oli ruma, vääntynyt ja näytti tekevän kuolemaa.
Toinen pojista kertoi, että eihän! Puu oli ollut täynnä vihreitä nuppuja, ikään kuin täynnä lupauksia jostain uuden alusta.
Kolmas poika oli eri mieltä: hänen mukaansa puun kukat kukoistivat, ja niiden tuoksu oli huumaavan makeaa. Puu näytti niin kauniilta, ettei hän ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa.
Nuorin poika kiisti veljiensä väittämät: päärynäpuuhan oli notkunut hedelmiä! Se oli täynnä elämää!
Isä kuunteli poikiaan hiljaa ja sanoi heille, että jokainen heistä oli oikeassa, koska he kaikki olivat nähneet saman puun. Ensimmäisen pojista hän oli lähettänyt matkaan talvella, toisen keväällä, kolmannen kesällä, ja nuorimman poikansa syksyllä.
Hän opetti pojilleen, etteivät he voineet tuomita puuta vain yhden ajanjakson – tai pelkän pinnan – perusteella.