Suomalaista kesäsäätä uhmaten Ajoneuvos etsii täydellistä lomakulkuneuvoa. Austin-Healey tarjoaa monta hyvää syytä ottaa riski ja ihastua brittiläiseen.
Keskikesällä autokuume nousee huippuunsa. Mitä rationaalisemman huoltoleasinglaatikon sisältä maailmaa katselee, sitä räikeämmin silmiin tarttuvat modernit avoautot, retroväriset käyttöklassikot ja täysveriset urheiluautot.
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna poikkeukselisen hieno kattaus erikoisautoja ja tämän huomaa helposti päivystämällä vaikkapa Esplanadin varrella aurinkoisena päivänä. Oikein ajoitetun kahden tunnin aikana saattaa bongata enemmän Ferrareja kuin Roomassa viikon aikana.
Tähän on toki syynsä. Vaikka muuta väitetään, Suomen liikenneympäristö on otollinen vanhempien ja epäkäytännöllisempienkin autojen ulkoiluttamiseen. Lämpötila ei yleensä nouse neljänkymmenen korville (ei ylikuumentumista), ruuhkat ovat parkkipaikkaliikehdintää Etelä-Euroopaan verrattuna (ei ylikuumentumista), pysäköinti helppoa, rampit loivia ja liikenneinfra muutenkin anteeksiantava. Jokainen, joka on koittanut ajaa Lamborghinia pienen italialaiskaupunkin iltapäiväruuhkassa tietää, mitä tarkoitan.
Nämä hyvät puolet nostivat päätään, kun pääsin ulkoiluttamaan poikkeuksellisen pirteää avoautoa Suomen Turussa heinäkuun alkupuolella. Päivä oli aurinkoinen, lämpötila kahdenkymmenen asteen korvilla ja vanhan pääkaupungin kaduilla kaikui Austin-Healey 3000 MK II:n kireä pakonuotti.
Austin ”Iso” Healey on klassinen brittisportti, jota valmistettiin vuodesta 1959 vuoteen 1967. Se kuuluu ulkoasultaan niihin autoihin, jotka herättävät myönteistä vastakaikua yli sukupolvi- ja sukupuolirajojen. Eikä ihme, klassikkoautojen entisöintiin ja välitykseen erikoistuneen Triangle Motor co:n hangaarista noutamassani Austinissa ei ollut sellaista kulmaa, josta auto ei olisi ollut kuvauksellinen.